Kolmen polven mansikkapaikka

Mökin tarina alkoi 35 vuotta sitten saunamökistä, jossa vietti kesiään nelihenkinen perhe. Perinteisen saunan lisäksi pikku mökissä oli yksi huone.

Mäntyiset sängyt ovat itse tehdyt, samoin kuin pöydän virkaa toimittava matala kaappi. Pehmeän vihreät sängynpeitteet ja ruudulliset tyynyt sekä verhot sopivat männyn kellertävään väriin kauniisti. Muuta remonttia huoneessa ei ole tehty, kuin poistettu turha keittiönurkkaus ja värjätty takka valkoiseksi. Nyt nelihenkisen perheen poika perheineen käyttää tilaa vierasmökkinä.

Kaksikymmentä vuotta sitten poika vaimoineen sai ensimmäisen lapsensa, ja appivanhemmat toivottivat nuoren perheen tervetulleeksi päättäen rakentaa lisää tilaa.

Rakennettiin ylämökki mäenpäälle. Mökin terassi on suuri ja leveä, joten siihen mahtuu paljon kauniita esineitä,ja iltapäivän auringosta voi nauttia vaikka kirjan äärellä.

Polut on osittain katettu puuritilöillä, joita pitkin on mukava kulkea ja vaikka luonnontilassa olevaa metsää on paljon, on ilme huoliteltu.

Mökki on tilankäytöltään napakka kokonaisuus. Varsinaisia makuuhuoneita on kaksi. Yhden makuuhuoneen raikastavat sinivalkoiset tekstiilit ja valkoinen matto. Vanhat tuolit ja pieni pöytä ovat kaunislinjaiset vanhat aarteet. Lisää aarteita on hyllyllä vitriineissä!

Päämakuuhuoneessa nukkui alunperin koko toinen sukupolvi, eli pieni perhe: isä, äiti ja vauva. Nyt verhon takana on kaappi, mutta kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyi se oli vauvansängyn paikka. Yöpöytinä on perinteiset kantikkaat jakkarat, joita on varmasti monella mökillä ja monessa kodissa vielä tallella. Säilytykseen on keksitty kauniita ratkaisuja kaikissa huoneissa. Vanha pärekori ei ole vain koriste, vaan siinä säilytetään tarpeellisia tavaroita.

Mökin olohuone ja keittiö ovat yhtä tilaa. Valkoinen, kauniisti valoa lisäävä katto on korkealla, ja ikkunat avautuvat järvelle. Alvar Aallon suunnittelemat ruokapöytä ja tuolit on kierrätetty kotoa mökille, kuten moni muukin kaluste ja pieni yksityiskohta tässä mökissä. Valkoisia emaliastioita rouva alkoi kerätä, koska sai niitä isoäidin perintönä. Nyt niitä on karttunut jo reipas kokoelma hyllylle ja astiakaapin päälle.

Olohuoneen kukkasohva ja tuolit on kierrätetty mökille, kun appivanhemmat ostivat aikoinaan uudet kalusteet. Hyvin ne ovat täällä kestäneet, ja kesäinen kukkakangas sopii tietysti kepeään kesämökkitunnelmaan ihanasti.

Leikkimökki rakennettiin lapsenlapsille, totta kai. Sijainti on turvallisesti aivan varsinaisen mökin vieressä. Sitä ei enää käytetä leikkeihin, kun tyttäret ovat jo aikuisia, mutta äiti nauttii pienten tavaroiden asettelusta! Niinhän se on, että vihdoin pääsee äiti leikkimään, kun lapset kyllästyvät!

Kymmenen vuotta kolme sukupolvea jakoi tämän "maailman mansikkapaikan", kuten rouva paikkaa kutsuu. Hän on ikionnellinen ihanasta anopista, joka otti hänet hyvin vastaan ja soi mahdollisuuden nauttia kesäelämästä koko suvun voimin. Tällä mökillä vietetään aikaa lukien, saunoen ja ystävistä nauttien, sehän mansikkapaikalle sopii!

Toimittaja: Hanna Sumari

(Kesä T.i.l.a. 28.7.2008)

Lue myös:

    Uusimmat