Monilla ihmisillä on virheellinen käsitys siitä, miten kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavan ihmisen pitäisi liikkua. Seinäjokelainen Niina Mäenpää, 38, haluaa omalla esimerkillään vakuuttaa, että kilpirauhasen vajaatoiminta ei tarkoita pelkkiä rauhallisia kävelylenkkejä, vaan liikkua voi kuten kuka tahansa muukin.
Treenata voi myös todella kovaa! Niina Mäenpäällä on takanaan kolme täydenmatkan triathlonia, ja uudet tavoitteet siintävät jo kirkkaana mielessä.
Mäenpää sai diagnoosin kilpirauhasen vajaatoiminnasta 18 vuotta sitten keliakia-diagnoosin yhteydessä. Kun vatsaoireet ja arkea vaikeuttava väsymys äityivät niin pahaksi, että kerrostalon neljänteen kerrokseen kävellessä piti pysähtyä lepäämään, nainen suuntasi lääkärin puheille valmiin diagnoosin, keliakian kera.
Kilpirauhasen vajaatoiminta syntyy, kun kilpirauhanen ei pysty tuottamaan normaalia määrää kilpirauhashormonia, tyroksiinia. Kilpirauhasen vajaatoimintaan tarkoitettua tyroksiini-lääkettä käyttää Suomessa yli 300 000 henkilöä.
Lähde: Terveyskirjasto
Vaikka keliakia diagnosoitiinkin verikokeella ja tähystyksellä, lääkäri määräsi naisen myös kilpirauhaseen liittyviin verikokeisiin, joissa vajaatoiminta lopulta tuli ilmi.
– Jos keliakia ei olisi puhjennut, niin en tiedä kuinka pitkään olisi mennyt, ennen kuin olisin lääkäriin päätynyt, Mäenpää kertoo.
Diagnoosin jälkeen meni pitkään, ennen kuin lääkemäärät saatiin kohdilleen, ja vuosien varrella lääkitystä on jouduttu muuttamaan useasti. Raskaudet ja synnytykset ovat aiheuttaneet eniten ongelmia niin voinnissa kuin verisarvoissa, mutta tällä hetkellä veriarvot ovat pysyneet melko tasaisina.
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana lääkemäärää ei ole kertaakaan tiputettu, vaan aina välillä jouduttu vähän nostamaan. Mitä vanhemmaksi tulen, niin sitä isompi määrä on käytössä, Mäenpää kertoo ja lisää kuuluvansa siihen ryhmään, jolla kilpirauhasen vajaatoiminta pysyy aisoissa tyroksiini-lääkityksellä.
Diagnoosista ja sen mukanaan tuomasta lääkityksestä huolimatta Mäenpää ei koe, että sairaus rajoittaisi hänen elämäänsä millään tavalla. Omaa kehoa kuuntelemalla pääsee jo pitkälle.
Treeniä itsensä kuuntelun ehdoilla
Mäenpää on elävä esimerkki siitä, että kilpirauhasen vajaatoiminnan ei tarvitse antaa rajoittaa elämää. Kolme täydenmatkan triathlonia läpi vetänyt nainen treenaa tällä hetkellä 8–13 tuntia viikossa, mikä olisi huikea määrä kenelle tahansa, saati sitten kolmen lapsen äidille.
Vaikka naisella on jo useampi kisa takana, uudet haasteet siintävät mielessä. Tällä hetkellä nainen treenaa lokakuussa Barcelonassa järjestettäviä Ironman-kisoja varten.
Treeni-innostus lähti liikkeelle vuonna 2009 pienten lasten äideille helpon harrastuksen, juoksun myötä.
– Rasitusvammojen vuoksi ostin pyörän kesällä 2011, ja syyskuussa aloitinkin Aqua Plussan triathlonkoulussa, Mäenpää kertoo.
Kilpirauhaspotilaan tulee Mäenpään mukaan aina tarkkailla omaa oloaan ja miettiä, onko väsymys todellista väsymystä, omaa saamattomuutta vai kumpuaako se mahdollisesti kilpirauhaseen liittyvistä ongelmista. Aivan samaan tapaan kuin normaalistikin urheilijoiden on otettava huomioon oma olotila ja mietittävä, johtuuko vetämättömyys siitä, ettei huvita, vai siitä, ettei oikeasti jaksa.
– En toki tiedä, millainen kuntoni olisi ilman vajaatoimintaa, tai olisiko kehittyminen kenties ollut parempaa. Mutta tuo sairaus minulla on, eikä siitä eroon pääse, joten näillä mennään. Treenaan valmentajan tekemän ohjelman mukaan, kuuntelen itseäni, käyn tarkistuttamassa laboratoriossa veriarvot 1–2 kertaa vuodessa, Mäenpää kertoo.
Vaikka jokaisen paljon treenaavan on kiinnitettävä huomiota liikunnan, työn ja perheen aiheuttamaan kokonaisrasitukseen, Mäenpää uskoo, että kilpirauhasen vajaatoiminta on kenties saanut hänet kiinnittämään tähän asiaan tavallista enemmän huomiota.
– Olen urheilun myötä oppinut kuuntelemaan enemmän omaa kroppaani. Osan varmasti tekee myös iän tuoma varmuus.
Lääkäritkään eivät ole sairaudesta samaa mieltä
Kilpirauhasen vajaatoiminnasta puhuessaan nainen haluaa korostaa, että tätä sairautta sairastavia ei voi laittaa samaan nippuun. Sekä oireet että hoito ovat yksilöllisiä. Nainen kertoo yllättyneensä vuosien varrella hyvin paljon siitä, että kaikki lääkäritkään eivät ole sairaudesta samaa mieltä. Iän tuoma kokemus ja sosiaalinen media ovat naisen mukaan auttaneet sairauden ymmärtämisessä.
Tyypillisimpinä kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ovat muun muassa voimakas väsymys, lihasheikkous, palelu, selittämätöntä painon nousu ja ihon kuivuminen. Oireet voivat kuitenkin olla hyvin monimuotoisia.
Lähde: Kilpirauhasliitto
– Toisten on vaikeampi löytää tasapainoa, ja toisille ei esimerkiksi tyroksiini sovi pelkästään. Veriarvoille on viitearvot, mutta jokaiselle on ne omat lukemat, joilla vointi on hyvä.
Mäenpää kertoo olevansa nykyisin paremmin perillä veriarvoista ja lääkityksen vaikutuksista. Nykyisin hän osaa myös lukea itseään paremmin ja mennä ajoissa verikokeisiin.
– Kun veriarvot eivät ole kohdillaan, niin silloin ei jaksa tosiaankaan urheilla, kun ei jaksa yhtään mitään, Mäenpää toteaa.
***
9:45
