Mainos

Kolme uutta SM-liigaseuraa antavat ison tasoituksen muille – ”Kahden maajoukkuepelaajan verran kaudessa”

5:57

Uusille seuroille 2010-luvulla avautunut jääkiekon SM-liiga kohtasi tällä kaudella tilanteen, jossa uudet tulijat Sport, KooKoo ja Jukurit löytyivät kaikki sarjataulukon kolmen viimeisen joukosta runkosarjan päätteeksi. Myös seurojen yleisömäärät ovat laskeneet jyrkästi. Onko SM-liigaan syntynyt kuilu perinteisten ja uusien seurojen välille?

Vaasan Sport liittyi kolmikosta ensimmäisenä Liigaan kaudella 2014–15. KooKoo seurasi perässä vuotta myöhemmin ja lopulta myös Jukurit kaudella 2016–17. Jokaisen joukkueen liigataipaleelle on osunut vähintään yksi onnistunut kausi, jonka aikana seurat ovat pystyneet taistelemaan painoluokkaansa ylemmässä joukossa, mutta tällä kaudella joukkueet jäivät muiden kelkasta jo varhaisessa vaiheessa.

Tätä myötä myös yleisön uutuudenviehätys on kaikonnut. Sportin ja KooKoon yleisökeskiarvo on pudonnut kahden vuoden takaisesta 400–500 katsojalla, mikä on pienissä halleissa varsin merkittävä romahdus. Jukurien keskiarvo tuli alas yli 600 katsojalla debyyttikaudesta, jonka ilmoitettujen yleisömäärien lukemaa pidettiin sitäkin ilmaislippujen takia varsin epäkuvaavana.

Samaan aikaan perinteikkäämpien 12 muun seuran yhteen ynnätty katsojakeskiarvo on tismalleen sama kuin vuosi sitten: 4547. Kun Sport (2840 katsojan keskiarvo), KooKoo (3246) ja Jukurit (3165) lasketaan mukaan, koko Liigan keskiarvo putoaa 4254 katsojaan.

Liigaosake kurittaa armottomasti joka vuosi

Yksi uusia liigaseuroja kovassa kilpailussa kurittava tekijä on edelleen kesken oleva maksusuunnitelma liigalisenssin aikoinaan määräämästä liigaosakkeesta, jonka arvoksi määriteltiin tuolloin 1,8 miljoonaa euroa. Se pitää maksaa takaisin viidessä vuodessa.

Tämä tekee kautta kohti jaettuna 360 000 euron maksua. KooKoon toimitusjohtaja Sakari Välimaa antaa suoran vastauksen, kuinka paljon seurat antavat tässä tasoitusta muille:

– Kahden maajoukkuepelaajan verran kaudessa, Välimaa tokaisee.

Vuoden välein tapahtuneen Liigaan tulon myötä seurat myös saavat osakkeen maksettua takaisin eri aikaan. Sport onnistuu tässä jo ensi kaudella, KooKoo vuotta myöhemmin ja Jukurit vasta kolmen vuoden päästä. Kaikki ovat tienneet tämän jo Liigaan lähtiessään, joten yllätyksenä ei haaste ole kenellekään tullut.

Vaasan Sportin ja koko SM-liigan puheenjohtajana toimiva Heikki Hiltunen ei halua lähteä syyttämään ketään yhdessä sovitusta päätöksestä, mutta myöntää, että rasite on uusille seuroille melkoinen.

– Käytännössä se joudutaan maksamaan omasta kassavirrasta. Sitä kautta nämä kolme seuraa antavat lähtökohtaisesti tasoitusta muille saman kokoluokan seuroille, Hiltunen arvioi.

– Tämä vääristää mielestäni urheilullisesti kilpailutilannetta ja näkyy sitten kyllä myös sarjataulukossakin. Kun katsoo, millaisilla pelaajabudjeteilla on menty 10 parhaan joukkoon, niin sen pitää olla 1,8–2,0 miljoonaa, jotta playoffs-paikasta taistellaan uskottavasti, Hiltunen jatkaa.

Sportilla ja KooKoolla pelaajabudjetti oli kauteen lähdettäessä 1,5 miljoonan luokkaa, Jukureilla hieman miljoonan päälle.

Vaasassa tulossa tappiollinen tilikausi

Sanomalehti Pohjalainen uutisoi viikonloppuna, että jumbosijaan päättynyt kausi oli vaasalaiselle Sportille raskas myös taloudellisesti. Toimitusjohtaja Tomas Kurtén vahvisti lehdelle, että tappiota on tulossa 200 000 euron jompaakumpaa puolta.

Sport joutui turvautumaan suljetun sarjan mukanaan tuomaan mahdollisuuteen joukkueensa tyhjennysmyynnistä, kun kauden puolivälissä pudotuspelit alkoivat karata tavoittamattomiin. Puheenjohtaja Hiltunen ei ole päätöksistä ylpeä, mutta kertoo, että tässä tilanteessa pelaajien kauppaaminen tuo myös turvaa tulevaa varten.

– Nykyinen malli antaa mahdollisuuden sopeuttaa talouttaan luopumalla osasta pelaajiaan ja saamalla heistä korvausta, mikä antaa jo (seuraavan) joukkueen rakennusvaiheessa mahdollisuuden ottaa vähän riskiäkin, kun tietää, että niistä hyvistäkin pelaajista pystyy tarvittaessa loppukaudesta luopumaan, Hiltunen kommentoi.

Liigaosakkeen viimeisen maksusuorituksen jälkeen Vaasassa aloitetaan iso halliremontti alkuvuodesta 2019, mikä tuo uuden rasitteen tuleville vuosille. Se sitouttaa Sportinkin 20 vuodeksi eteenpäin remonttilainaan. Kouvolassa tilanne on toinen. Siellä pari tuhatta katsojaa enemmän vetävän jäähallin remontti hoidettiin jo aiemmin alta pois. Näkymät ovat tämän takia hieman erilaiset.

Vastustajia kahden sijaan 14

Toimitusjohtaja Sakari Välimaan mukaan organisaatioiden rakentamisessa on muitakin eroja kolmen pienimmän seuran välillä. Hän nostaa KooKoon ylpeydenaiheeksi oman juniorituotannon.

– Toisin kuin esimerkiksi Vaasassa tai Mikkelissä, meidän C-, B- ja A-junioreilla on jo SM-sarjaa alla eli olemme jo vuosikausia olleet tällaisessa putkessa ja nyt tavallaan jo niitämme sitä hedelmää, kun omavaraisuus asteemme alkaa koko ajan nousta, Välimaa kertoo.

Jukurit nostatti runkosarjan päätteeksi kohua juhlimalla Liigan 13. sijaa kuin mestaruutta. Puheenjohtaja Jukka Toivakka letkautti pukukoppikäytävällä mikkeliläisten vieneen ”Mestiksen mestaruuden” jättämällä KooKoon ja Sportin taakseen.

Kouvolalaisseuraa edustava Välimaa ei kuitenkaan näe, että uusien seurojen tulisi verrata itseään toisiinsa.

– Ei ole minun tehtäväni kommentoida heidän tai sen enempää Vaasan tilannetta. En koe, että taistelemme Sportia ja Jukureita vastaan, vaan meillä on 14 liigaseuraa, joita vastaan taistelemme, Välimaa sanoo.

– Yksi tapa, jolla voimme pärjätä siinä, on se, että saamme enemmän omavaraisuutta joukkueeseen ja nimenomaan myös parempia junioreita omaan liigajoukkueeseen.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.