Kokoomus on varapuheenjohtaja Elina Valtosen mukaan valmis tarkastelemaan myös erilaisia indeksisidonnaisia menoja säästökohteiden löytämiseksi.
Tänään julkaistussa vaaliohjelmassaan kokoomus linjaa, että Suomen julkisen talouden tulisi olla tasapainossa vuoteen 2031 mennessä.
Kokoomus haluaa mittavia veronkevennyksiä, varmistaa kansalaisille edullisen sähkön ja "laittaa koko Suomen liikenneyhteydet kuntoon".
Kokonaisveroaste ei saa laskea, joten käytännössä kokoomuksen polulla edessä on merkittäviä leikkauksia.
Lue myös: Kokoomus tasapainottaisi julkista taloutta ensi vaalikaudella 6 miljardilla – näillä eväillä
Vaaliohjelmassa todetaan, että säästöjä etsiessä pitää tarkastella kaikkia kohteita, mutta eräitä aloja olisi syytä välttää.
– Maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta ei tässä maailmanajassa voida karsia kyllä yhtään, varapuheenjohtaja Elina Valtonen kommentoi MTV Uutisille.
– Tämän rinnalla koulutus ja yleensäkin tulevaisuuteen satsaaminen ovat sellaisia, joista ei kyllä oltaisi ensimmäisenä valmiina säästämään, Valtonen toteaa.
Maanpuolustusmenojen kokoomus haluaa pysyvän nykyisellä tasolla, kahdessa prosentissa bruttokansantuotteesta, myös sen jälkeen kun isot hävittäjä- ja monitoimikorvettihankkeet on saatu maksetuksi.
Koulutuksen osalta kokoomus puolestaan haluaa esimerkiksi pääomittaa korkeakouluja vaalikauden mittaisella ohjelmalla yhteensä miljardilla eurolla veronmaksajien rahaa.
6:32
Voiko edessä olla indeksijäädytyksiä?
Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä ja neuvotteleva virkamies Ilari Ahola julkaisivat tammikuussa kirjoituksen, jossa todettiin, että Suomen julkisesta taloudesta on vaikeaa löytää merkittäviä säästöjä ilman indeksisidonnaisten menojen tarkastelua.
Jos koulutus ja maanpuolustus jätetään koskematta, indeksisidonnaisia – käytännössä vuosittain automaattisesti hinta- ja osin myös palkkatason mukana nousevia – tukia ovat esimerkiksi useat sosiaaliturvaetuudet, eläkkeet sekä kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus.
Kokoomuksen Valtonen muistuttaa puolueen esittäneen "indeksijarruja" eli korotusten hidastamista tai menojen irrottamista indeksistä. Jarruilla tavoiteltaisiin ensi vaalikaudella miljardin euron säästöä.
– Suomen julkisista menoista jopa 60 prosenttia on suoraan indeksisidonnaisia. On selvää, että kun aikanaan lähdetään katsomaan, miltä tämä kokonaisuus näyttää tulevalla kaudella, mikäli saamme mandaatin, emme voi sulkea mitään pois, paitsi tärkeimpiä tehtäviä, joihin alussa viittasin [koulutuksen ja maanpuolustuksen].
Tuoreimmassa varjobudjetissaan kokoomus leikkaisi esimerkiksi työttömyysturvaa ensi vuodelle 515 miljoonalla eurolla, mistä indeksijarrun vaikutus olisi 45 miljoonaa euroa. Kokoomus leikkaisi myös asumis- ja toimeentulotuesta.
Eläkkeisiin kokoomus ei ole tähän mennessä esittänyt indeksijarruja.
Lue myös: Elinkeinoelämän järjestöt laativat yhteiset vaalitavoitteet – tulevalta hallitukselta vaaditaan velkaantumisen lopettamista
Lakkolaeista on ajatuksia
Myös Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari ja Perheyritysten liitto julkaisivat tänään yhteiset tavoitteensa ensi vaalikaudelle.
Järjestöt haluaisivat muun muassa työrauhalainsäädäntöä uudistettavan.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan lakko-oikeutta ei haluta kieltää, mutta Suomen pitäisi päästä työrauhassa kilpailijamaiden tasolle.
Kokoomuksen vaaliohjelmassa todetaan ympäripyöreästi, että puolue edistäisi työrauhaa yhteiskunnassa.
Viime vuoden puoluekokouksessa kokoomuksen puoluehallitus kuitenkin totesi, että tukilakot voivat aiheuttaa nykyisin itse työriitoihin nähden täysin kohtuuttomia vahinkoja ja että myös poliittiset lakot ovat Suomessa laajasti sallittuja, vaikka moni muu maa on niitä rajoittanut.
Käytännössä puolueessa on siis hyväksyntää lakko-oikeuksien rajaamiselle nykyisestä.
Elina Valtosen mukaan kokoomus katsoo, että työrauhalainsäädäntöä ja suomalaisia työmarkkinoita tulisi uudistaa "kohti eurooppalaista valtavirtaa".
– Kyllä meillä on ajatuksia myös siitä, miten uudistetaan esimerkiksi poliittista lakko-oikeutta ja työrauhaa yleensäkin, Valtonen sanoo.
– Suomessa jää lakkojen vuoksi hyvin paljon työtä tekemättä, ja se tietysti haittaa meidän kilpailukykyämme, mutta vastaavasti lakko-oikeus on tietysti perustuslain takaama oikeus, Valtonen toteaa.