Koetko, ettet ole samalla aaltopituudella kumppanisi kanssa? Tutkija kertoo, kuinka voitte päästä parempaan synkroniaan

Tutkijatohtori Anu Tourunen on tutkinut väitöskirjassaan pariterapiassa olevien parien sympaattisen hermoston synkroniaa jo vuonna 2017. Kiinnostava havainto oli, että synkroniaa oli vähemmän parien tullessaan terapiaan – mutta terapian edetessä tilanne muuttui.

Sanonta "samalla aaltopituudella" olemisesta ei näyttänyt tutkimuksen valossa lainkaan tuulesta temmatulta.

– Keskityimme tutkimuksessa sympaattiseen hermostoon, joka on osa tahdosta riippumatonta hermostoa ja vastaa niin kutsutusta "taistele tai pakene" -reaktiosta. Se on kiihdyttävä hermosto, kun puolestaan sen vastakohta, parasympaattinen hermosto, on rauhoittava, Tourunen avaa MTV Uutisille.

Parien sympaattisen hermoston synkronian tasoa ei näe päällepäin, eikä ihminen voi juurikaan tietoisesti säädellä sympaattisen hermoston toimintaa.

Synkronian olemassaolokaan ei ollut ennen tutkimusta varmaa

Tourunen tutki 12 pariskunnan ja 10 pariterapeutin otantaryhmällä sitä, millainen synkronia eli samanaikaisuus tai samantahtisuus pareilla oli pariterapian alussa ja sen lopussa. Pariterapiassa jokaisella parilla oli terapeuttipari: yleensä mies- ja naisterapeutti.

Osallistujilta mitattiin muun muassa ihon sähkönjohtavuutta, sykettä ja hengitystahtia. Pariterapiaistuntoja myös videoitiin, ja henkilöiden hyvinvointia seurattiin kyselylomakkeilla.

– Oli tärkeää tutkia, onko ihmisten sympaattisen hermoston välillä lainkaan synkroniaa. Pian meille selvisi, että synkronia heijastelee kahden ihmisen välistä suhdetta jollain tasolla: muun muassa työpareina toimineiden terapeuttien välillä synkronia oli kaikista korkeinta.

Kun synkronia nousi, naisten hyvinvointiin tuli yllättävä muutos 

Tutkimuksessa kävi ilmi, että parien sympaattisen hermoston synkronia oli alhaisimmillaan terapian alussa ja suurimmillaan terapian lopussa.

– Kahdella parilla synkronia ei parantunut terapian aikana, ja istunnoissa keskusteltiinkin erosta, Tourunen kertoo.

Tutkimuksessa tuli ilmi lisäksi yllättävä ero miesten ja naisten välillä.

Kun parien sympaattisen hermoston välinen synkronia vahvistui, naisten hyvinvointi parantui. Miehillä vastaavaa muutosta ei havaittu. Tutkimuksessa esiin tullut ilmiö saa Tourusen pohtimaan, mistä sukupuolten välinen ero johtuu.

– Onko fysiologinen synkronia kumppanin kanssa tärkeämpää naisten hyvinvoinnille? Vai vaikuttaako naisten hyvinvointi enemmän pariskunnan synkroniaan? Tourunen pohtii.

Synkronia ei ole aina hyvä juttu: varo riitatilanteissa tunteiden läikkymistä 

Synkronia ei kuitenkaan ole aina automaattisesti hyvä juttu. 

– Jos esimerkiksi parilla on riidellessä korkea synkronia sympaattisen hermoston tasolla, molemmat ovat kiihtyneitä, ja tunteiden tasolla tulee niin sanottu tulvimisen ilmiö. Silloin saattaa sanoa sellaista, mitä ei aikonut sanoa, Tourunen summaa. 

Tourunen haluaisi jatkaa aiheen tutkimusta, mutta toistaiseksi tutkimuksen rahoitus ei ole järjestynyt. Muut tutkijat ovat tätä nykyä tarttuneet ihmisten väliseen synkroniaan aiempaa rohkeammin: muun muassa ystävien välistä hermostollista synkroniaa on tutkittu viime vuosina. Lisäksi pariskuntien välistä tietoista ja tiedostamatonta viestintää tutkitaan aktiivisesti.

Tourusen väitöskirja ei ole aivan tuore: se tarkastettiin vuoden 2017 lopussa. Autonomiseen hermostoon kohdistuva ja parien välisen synkronian tutkimus oli silloin lapsenkengissä. Tätä nykyä synkroniaan liittyvä tutkimus on nosteessa.

Tourunen kertoo, että tekeillä on myös väitöskirja, jossa on tutkittu pariterapiassa olevien parien kehonliikkeiden välistä synkroniaa. Väitöskirjan koehenkilöt ja aineisto on sama kuin Tourusen tutkimuksessa: julkaistava väitöskirja tuo yhä laajemman kuvan parien synkronioiden teemaan.

– Mittasimme myös hyvinvoivia pariskuntia, ja heillä synkronia oli korkeampaa.

Tourusen vinkit parempaan synkroniaan kumppanin kanssa:

  1.  Yritä olla kartalla toisen toiveista. Pysähdy, kuuntele ja ole läsnä.
  2. Osoita kiintymystä, kehu ja ihaile. Kiintymyksen tunteita kannattaa ylläpitää sanoin ja teoin.
  3.  Kaikki riitelevät joskus, mutta on tärkeää arvostella asiaa eikä persoonaa. Jos menet itsepuolustuskannalle, et enää välttämättä kuuntele.
  4. Tämä unohtuu monelta: kumppanin rauhoittelu. Pyri laskemaan kierroksia itseltä ja toiselta etenkin riidan aikaan, sillä tunteiden tulviessa ollaan räjähdysalttiissa tilanteessa.
  5. Vallanjaolla on merkitystä. Onnellisessa suhteessa molemmat pariskunnan osapuolet päättävät asioista. 

***

Video: Miten toimia, kun toinen pitää mykkkäkoulua? 

3:15

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja