KKO:n päätös tarvitsee asteriskin varoitukseksi

Vuodet vierivät ja nippu päätöksiä tuli tiistaina. [linkki: EIT:n Seura-päätös]

Mielenkiintoista on, että EIT:n kanta on hyvin samanlainen kuin Helsingin hovioikeuden Hardwick-jutussa.

Hovioikeus - hieman mutkikkain sanankääntein kyllä - totesi: "Ottaen huomioon, että X [naisystävä] oli kuitenkin omalla menettelyllään myötävaikuttanut niihin tapahtumiin, joiden seurauksena yhteiskunnallisesti merkittävä henkilö oli erotettu virastaan, ja että X oli noiden tapahtumien johdosta tuomittu rangaistukseen, hovioikeus katsoi, että X:n nimen mainitseminen haastattelussa ei ollut ollut rikoslain 27 luvun 3a §:ssä (908/1974) tarkoitettu rangaistava teko. "

EIT:n mukaan naisystävällä oli naimisissa olleen korkean virkamiehen kotona sattuneessa kahakassa aktiivinen rooli ja hänkin sai sakot pahoinpitelystä. Asialla oli yleistä merkitystä, eikä tapaus kuulunut yksityiselämän suojan piiriin. Nimen mainitsemisesta ei olisi pitänyt siis rangaista.

Kun EIT lähti pohdinnassaan siitä, että oliko jutussa pakottavaa tarvetta rajoittaa sananvapautta, niin KKO:n näkökulma oli ollut toinen. Suomen ylin tuomioistuin oli hakenut perusteluja sitä kautta, että oliko nimen julkaisemiseen pakottavaa tarvetta. EIT:n ja KKO:n näkökulmat - tai tapa ajatella asiaa - olivat siis täysin vastakkaiset.

Sama asetelma on ollut nähtävissä aiemmissakin EIT:n Suomelle antamissa langettavissa sananvapauspäätöksissä.

Yksityiselämän suojaa ei ole lainsäädännössä määritelty lainkaan. Kyse on siis tulkinnanvaraisesta käsitteestä, jonka laajuus epäilemättä vaihtelee tulkitsijan näkökulman mukaan.

EIT yrittää kuitenkin päätöksillään kertoa suomalaisille tuomareille, että asioita pitää katsoa laaja-alaisemmin kuin vain yksityisyyden suojan näkökulmasta. Eikä se suojakaan ihan kaikkialle veny, vaan kansalaisella on myös vastuu omista tekemisistään - joissain tapauksissa myös julkisuudessa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi, etteivät Suomen tuomioistuimet olleet löytäneet oikeaa tasapainoa sananvapaudesta ja yksityiselämän suojasta johtuvien vaatimusten välille.  Kauniin opettajamaisesti todettu.

Mutta vielä.

EIT:n päätökset tulivat lehtien valituksista hovin ratkaisuista. Korkeimman oikeuden naisystävän nimen julkaisusta antama ennakkopäätös - siis se Hardwick-juttu - on yhä voimassa, mutta tietysti sekin virheellinen.

KKO ei voi oma-aloitteisesti päätöstään korjata, vaan Hardwickin tai vaikkapa oikeuskanslerin pitäisi tehdä siitä tuomionpurkuhakemus. KKO on aiemmin kuitenkin suhtautunut kitsaasti tällaiseen EIT:n virheelliseksi toteamaan hovioikeuden päätökseen. [Linkki: KKO 2008:24 ]

Tästä tapauksesta on blogikirjoitus maaliskuulta 2008: KKO näytti ylimielisyytensä.

Jos - ja ilmeisesti kun - Hardwick-päätöstä ei pureta, niin sen perään KKO:n nettisivuille ja Finlex-kantaan voisi liittää vaikka asteriskin (*)  varoituksesti siitä, että päätös on virheellinen.