KKO: Jessikka Aron vainoamisoikeudenkäynnin äänitallenteita ei voida määrätä salassa pidettäviksi

Korkein oikeus katsoi ennakkopäätöksessään, ettei rikoksen uhrien oikeuksien loukkauksena voida pitää vielä sitä, että tuomioistuin luovuttaa julkisessa oikeudenkäynnissä esitetyn tiedon sitä pyytäneelle.

Korkein oikeus (KKO) katsoo ennakkopäätöksessään, ettei toimittaja-kirjailija Jessikka Aron vainoamisoikeudenkäynnin tallenteita voida määrätä salassa pidettäväksi.

Kyse on oikeudenkäynnistä, jossa entinen kirkkoherra Juha Molari tuomittiin syksyllä 2020 käräjäoikeudessa ehdolliseen vankeuteen Aron vainoamisesta ja tutkijaan kohdistuneesta törkeästä kunnianloukkauksesta. Tuomio on lainvoimainen.

Käräjäkäsittelyn aikana äänitallenne tutkijan kuulustelusta julkaistiin Youtubessa, missä sitä kommentoitiin loukkaavasti. Julkaisun jälkeen uhrien avustaja pyysi, että heidän kuulustelunsa pidettäisiin suljetuin ovin. Oikeus ei suostunut tähän, mutta päätti salata kuulusteluiden äänitallenteet.

Helsingin hovioikeus kumosi salauspäätöksen kesällä 2021. Sen mukaan päätös tallenteiden salaamisesta ei perustunut lakiin.

Syyttäjä ja asianomistajat valittivat asiassa ja vaativat KKO:ta kumoamaan hovioikeuden päätöksen ja määräämään tallenteet salassa pidettäviksi.

Aro on työskennellyt Ylellä, missä hän kirjoitti muun muassa Venäjän informaatiovaikuttamisesta. Hän on kohdannut työnsä takia huomattavaa häirintää. Nykyään Aro työskentelee viestintäpäällikkönä Tehyssä.

"Tapahtui oikeudenkäynnin ulkopuolella"

Korkeimman oikeuden mukaan asiassa oli keskeistä arvioida, muodostuiko oikeudenkäynti kokonaisuutena epäoikeudenmukaiseksi sen vuoksi, että käräjäoikeuden äänitallenne on luovutettu ja julkaistu yleisön saataville ja yleisesti kommentoitavaksi.

Asianomistajat eli Aro ja tutkija katsoivat, että tallenteiden julkaiseminen sosiaalisessa mediassa, jossa niitä voitaisiin kommentoida epäasiallisesti, vaikuttaisi asianomistajien ja todistajien kertomuksiin oikeudessa. He katsoivat, että heidän kuulemisissaan läpi käymänsä asiat kuuluivat yksityisyyden suojan piiriin.

Asianomistajat tiesivät, että aiemmin Youtubessa tallenteen julkaissut, toimittajana esiintynyt nainen oli tilannut tallenteet myös tulevista kuulemisista. Nainen oli myös ilmoittanut julkaisevansa ne sosiaalisessa mediassa.

Korkeimman oikeuden mukaan tämä on voinut vaikuttaa asianosaisten haluun puhua oikeudessa. Sen mukaan varsinaisessa oikeudenkäynnissä ei kuitenkaan loukattu asianomistajien yksityiselämän suojaa.

– Asianomistajia ei ole häiritty oikeudenkäynnin aikana, vaan asianomistajien loukkaavaksi kokema menettely on tapahtunut oikeudenkäynnin ulkopuolella, KKO totesi päätöksessään.

Oikeuden mukaan oikeudenkäyntiin liittyi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja yksityiselämän suojan kannalta ongelmallisia piirteitä. Se kuitenkin katsoi, etteivät nämä seikat olleet niin painavia, että tallenteet voitaisiin salata.

– Rikoksen uhrien oikeuksien loukkauksena ei voida pitää vielä sitä, että tuomioistuin luovuttaa julkisessa oikeudenkäynnissä esitetyn tiedon sitä pyytäneelle. Mahdollinen loukkaus toteutuu vasta, jos yksityiselämän suojan piiriin kuuluva tieto sittemmin julkaistaan rikoksen uhria loukkaavalla tavalla.

Yksi eriävä lausunto

Yksi korkeimman oikeuden jäsenistä jätti asiasta eriävän lausunnon. Hän piti käräjäoikeuden päätöstä tallenteiden salaamisesta oikeana.

Hänen mukaansa kuulemistallenteen julkaisu sosiaalisessa mediassa kesken oikeudenkäynnin merkitsi pyrkimystä vaikuttaa oikeudenkäynnin häiriöttömään kulkuun.

– Tietoisuus siitä, että oikeussalissa todistelutarkoituksessa annetun lausuman äänitettä levitetään samanaikaisesti oikeudenkäynnin ulkopuolella internetissä, voi ymmärrettävästi vaikuttaa asianomistajan ja todistajan halukkuuteen kertoa asiasta. Tämä voi johtaa jopa siihen, että asianosainen mieluummin luopuu oikeudenkäynnistä kuin alistuu häntä koskevien tietojen julkiseksi tulemiselle.

Hän katsoi, että äänitallenteen luovuttaminen ja sen julkaiseminen internetissä on ollut omiaan loukkaamaan asianomistajan oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hänen yksityisyyden suojaansa.

– Katson, että se haitta, joka aiheutuu oikeudenkäynnin julkisuudelle äänitallenteiden luovuttamisen epäämisellä määräämällä ne salaisiksi, on pienempi kuin se haitta, joka aiheutuu asianosaisten oikeusturvalle ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumiselle äänitteiden luovuttamisella oikeudenkäyntiä yleisössä seuranneelle henkilölle äänitallenteiden internetissä julkaisemista varten.

Lue myös:

    Uusimmat