Seppo Turunen: Luonto ihmisen aikakaudella. Into. 2019. 316 s.
Monipuolista luontoa on myös siellä, missä asuu ihminen, toteaa kirjansa keskeiseksi pääteemaksi Seppo Turunen, joka tunnetaan parhaimmin Korkeasaaren eläintarhan entisenä johtajana. Turunen on myös professori ja eläinfysiologian dosentti.
Turunen tuo esiin kirjassaan sen, että ihminen on vuosituhansien aikana muokannut ympäristöään valtavasti. Suomenniemelle saapuneiden ihmisten ansiosta luonto on täällä ”todennäköisesti lajistoltaan aiempaa monimuotoisempi”.
Pelkkä koskemattomien erämaa-alueiden suojelu ei riitä ja se vie huomiota siinä mielessä harhaan, että arkinen kaupunkiympäristömme eliöineen on luontoa sekin. Näitä ympäristöjä voi hänen mukaan verrata luontoarvoiltaan vanhoihin kulttuuri- ja perinneympäristöihin, joiden lajeihin ihminen on aikoinaan vaikuttanut.
Ihmisen rakentamia ympäristöjä on kaikkialla
”Vanhat ekosysteemit ja suojelualueet ovat arvokasta, säilytettävää luontoa, mutta niitä on aika vähän. Sen sijaan on paljon muita luonnontilaisia alueita, talousmetsiä, ennallistettavia ja hoidettuja kosteikkoja, ekologiaa huomioiden viljeltyjä maatalousympäristöjä, kaupunkien puistoja, puutarhoja ja muita ihmisen rakentamia, monesti avoimia ympäristöjä.”
Lajien suojelu ei ole yksinkertaista. Voi käydä kuin varikselle tervatulla sillankaiteella.
Etelä-Afrikassa norsujen kantojen supistuminen aiheuttaa välttämätöntä huolta. Toisaalta mikäli elefanttikantoja ei rajoiteta, yli 70 prosenttia maan kotoperäisistä kasvilajeista voi uhanalaistua.