Johan Strang & Thomas Wallgren (toim.): Georg Henrik von Wright. Modernin ajan ajattelija. Gaudeamus. 2020. 349 s.
Neljännesvuosisata sitten filosofi Georg Henrik von Wright oli aikansa Esko Valtaoja.
Tähtitieteilijä Valtaojan tiukan tieteellinen työ lienee tavalliselle ihmiselle sitä niin sanottua rakettitiedettä. von Wrightin loogis-analyyttinen filosofia ei ollut heinänteon helppoa asiaan vihkiytymättömälle.
Mutta kuten Valtaojalta nyt, aiemmin kysyttiin von Wrightiltä näkemyksiä ison kirjon teemoihin yhteiskunnassa ja -kunnissa.
Kuten esillä oleva kirja toteaa, von Wright (1916-2003) oli modernin ajan ihminen, aikakauden, jota hallitsi vankka usko tieteen hyvää tekevään voimaan ja sen kykyyn ratkaista ongelmat kuin ongelmat.
von Wright painiskeli pitkään tieteentekijän asemansa ja aktiivisen yhteiskunnallisen keskustelijan, julkisen intellektuellin, roolinsa kanssa.
Ollako vai eikö olla julkinen älykkö
Ehkei hän löytänyt hyvin istuvaa ratkaisua tähän itselleen asettamaansa dilemmaan, kuten useampi kuin yksi tämän kirjan kirjoittajista pohtii.
Hän päätti kuitenkin osallistua, eikä antanut tanskalaistutkija määrittelemän ”repeämän filosofisessa minässään” estää loputtomiin.

