Kinkun asema jouluruokana säilyy vankkumattomana

Yli seitsemän taloutta kymmenestä aikoo hankkia kinkun täksikin jouluksi. Viitisen prosenttia ei vielä tiedä mitä tehdä, ja pariinkymmeneen prosenttiin talouksista ei osteta kinkkua. Kinkun kotimaisuutta ei näytä horjuttavan mikään. Kinkku tulee olemaan Suomessa kasvatettu lähes yhdeksässä taloudessa kymmenestä, käy selville Finfood Lihatiedotuksen Elintarviketiedolla teettämästä selvityksestä.

Kalkkuna on sen sijaan lisännyt suosiotaan suomalaisten joulupöydissä. Kalkkunan aikoo hankkia kahdeksan prosenttia talouksista. Molemmat, sekä kinkun että kalkkunan, aikoo tuoda joulupöytäänsä peräti yhdeksän prosenttia talouksista.

-Kinkun ostossa muutokset ovat olleet pieniä, korkeintaan yhden, kahden prosenttiyksikön suuruisia puoleen tai toiseen viimeisten viiden vuoden aikana. Aikeiden uskotaan toteutuvan tänäkin vuonna, koska muinakin vuosina ne ovat täysin pitäneet, sanoo Eeva Hannukainen Finfood Lihatiedotuksesta.

Tiedot ostoaikeista perustuvat Elintarviketieto Oy:n tutkimukseen, joka tehtiin entiseen tapaan marraskuun loppupuolella. Tiedusteluun vastasi kaikkiaan 790 henkeä.

Luun osuus kinkussa pienentynyt

Eeva Hannukaisen mukaan vakiintuneesta käytännöstä eroaa vain kinkkujen koko. -Yhä useammin kinkku on täysin luuton tai se sisältää vain pienen potkaluun, joka tekee kinkusta perinteisen näköisen. Uusinta ovat valmiiksi jouluiseksi maustetut pikkukinkut. Ne voivat olla hunajaisia, sinappisia tai luumuisia, Hannukainen muistuttaa.

Joulun tienoilla syödään Suomessa kuusi miljoonaa kinkkua ja noin miljoonan kilon verran kalkkunanlihaa. Tuontikinkkujen osuus oli viime vuonna alle 10 prosenttia ja edellisenä vuonna noin 15 prosenttia. Joulunseudun kalkkunanlihasta tuotiin puolestaan viime vuonna noin 15 prosenttia ja edellisenä vuonna lähes 25 prosenttia.

(Mtv3-Finfood)

Lue myös:

    Uusimmat