Sortavalassa syntynyt Aarne Juutilainen teki elämänuransa upseerina. Suomen riveissä hän taisteli sekä talvisodassa, jatkosodassa että Lapin sodassakin.
Aarne Juutilainen aloitti kadettikoulun vuonna 1926, mutta joutui keskeyttämään sen heti seuraavana vuonna. Syynä olivat ”aktiiviupseerille sopimattomat elämäntavat”. Erimielisyyksien vuoksi vuonna 1928 hän sai lopulta tarpeekseen ja erosi Suomen armeijasta. Liekö syntynyt jo silloin ajatus, jonka vuoksi Juutilainen opitaan tuntemaan myöhemmin Marokon kauhuna?
Vuonna 1930 Juutilainen nimittäin matkusti Ranskaan liittyäkseen Muukalaislegioonaan. Vielä tänäkin päivänä olemassa oleva Muukalaislegioona on Ranskan maavoimien eliittisotilasjoukko, joka koostuu eri kansallisuuksia edustavista vapaaehtoisista sotilaista. Juutilainen palveli Muukalaislegioonassa viisi vuotta taistellen Ranskan puolesta Pohjois-Afrikassa. Taisteluihin hän osallistui muun muassa Algeriassa, ja kuten lempinimikin kertoo, Marokossa.
Suomeen palattuaan hän sai nuoremman upseerin paikan puolustusvoimista. Ei kuitenkaan kestänyt edes kahta vuotta, kun Juutilaisen sotilasura Suomessa katkesi taas ”upseerille sopimattomiin elämäntapoihin”. Huhun mukaan Juutilainen oli sammunut sotaharjoituksen jälkeen upseerikerhon pöytään.
Juutilainen suunnitteli jo lähtevänsä takaisin Muukalaislegioonaan, kun syksyllä 1939 hänet yllättäen kutsuttiinkin takaisin palvelukseen. Juutilainen, Marokon kauhu, komennettiin komppaniapäälliköksi Jalkaväkirykmentti 34:ään. Hänestä kehkeytyi talvi- ja jatkosotien legendaarinen hahmo, joka ei pelännyt kuolemaa.
Kollaalla Juutilaisen huhuttiin jääneen miehiensä kanssa asemiin perääntymiskäskyistä huolimatta. Marokon kauhu olikin merkittävässä asemassa siinä, että Kollaa kesti talvisodan loppuun saakka.
galleria
Lähteet: Kansallisbiografia: Aarne Juutilainen, Yle Elävä Arkisto
Kuvat: Sa-kuva