Käsivarren Lapissa jatkuu keskustelu porojen aiheuttamista ympäristövahingoista, porojen määrästä ja ylilaiduntamisesta.
Helsingin Sanomien pääkirjoitus viime maanantailta otti kantaa siihen, että Lapin poronhoitoalueilla tallustelee enemmän poroja kuin luonto kestää. Porot syövät jäkälät ja kiihdyttävät eroosiota sekä nopeuttavat ilmastomuutosta.
Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila sanoo MTV Uutisten haastattelussa, että puheet poroista lisäämässä ilmastonmuutoksen nopeutta voi unohtaa.
– Poro kuuluu tunturiluontoon. Toki se syö tunturiluontoa ja kasvillisuutta. Mutta tieteellisestä näkökulmasta poro hillitsee ilmastonmuutosta, ei suinkaan lisää sitä. Se hidastaa pusikoitumista ja tätä kautta pitää olosuhteita suotuisena sille, että ilmastonmuutoksen eteneminen on hitaampaa kuin se ilman poroja olisi ollut.
Suomalaista porotaloutta on verrattu Norjaan. Helsingin Sanomien mukaan raja-alueilta otetuissa ilmavalokuvissa näkyy, että Suomen puolella eläimet ovat syöneet laitumet paljaiksi, Norjan puolella jäkälä kukoistaa.
– Se on näin siksi, että Suomen puolella raja-alue on porojen kesälaidun. Norjan puolella siellä ei ole kesälaidunnusta, vaan se on talvilaitumena. Näin sen jäkälikön kuluminen on luonnollisesti huomattavasti vähäisempää.
Ollilan mukaan Norjan puolella rajaa porotiheys on jopa Suomea suurempi.
"Poroja ei ole liikaa"
Laajaa yhteispohjoismaista tundratutkimusta koordinoinut Turun yliopiston emeritusprofessori Lauri Oksanen sanoo, että kysymykseen, onko Suomen Lapissa liikaa poroja, on helppo vastata.
– Ei ole. Näkkälässä on noin kolme ja puoli ja käsivarressa kaksi ja puoli poroa neliökilometrillä.
Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman johtajan Antero Järvisen mukaan porojen ylilaidunnus on tunturi-Lapin luonnon suurin uhkatekijä. Järvinen sanoo useassa kirjoituksessaan, viimeksi Lapin Kansassa, että porojen liian suuri määrä hävittää myös poromiesten elinkeinon. Esimerkiksi talvella eläimiä on ruokittava ja rehuun kuluu rahaa.