Juuston vuosikulutus on kasvanut vuosikymmenten aikana 4 kilosta 17 kiloon per henkilö. Samaan aikaan markkinoille on tullut runsaasti vähärasvaisempia tuotteita.
Onko juuston kulutus lisääntynyt, koska ajatellaan, että kevytjuustoja voi syödä huoletta enemmän? Vai onko rasvan myötä juustoista kadonnut myös maku, ja siksi juustoa pitää höylätä leivälle monta viipaletta. Niin ja pari suuhun suoraan.
En tiedä, mikä on lisännyt juuston kulutusta näin paljon, mutta sen tiedän, että ihmiset ajattelevat kevyttuotteiden olevan aina parempi valinta terveyden ja painonhallinnan kannalta. Mutta ihan näin yksinkertainen asia ei ole.
Samaa tahtia kun kansa lihoo, elintarviketeollisuus tarjoaa kevyempiä ja painonhallintaa auttavia tuotteita. Hyvä niin. Mutta joskus tuntuu, että ajatuksissa on, ettei ns. normaalituotteita voi syödä jos tavoitteena on painonhallinta tai laihtuminen. Ja usein törmään myös siihen ajatukseen, että laihtuminen onnistuu kunhan vain vaihtaa kevyttuotteisiin.
Mikä on kevyttuote?
Lainsäädännön mukaan kevyt tai light -merkintää saa käyttää, jos tuotteessa on energiaa 30 prosenttia vähemmän kuin vastaavassa normaalituotteessa. Margariinia saa kutsua kevyeksi, jos se sisältää alle 40 prosenttia rasvaa. Monissa tuotteissa lukee myös "Sisältää vähemmän rasvaa tai sokeria". Näissä tuotteissa saattaa olla energiaa ihan yhtä paljon kuin normaalituotteessa.
Vaikuttavatko kevyttuotteet painoon?
Teoriassa, jos vaihtaa juustot ja muut maitotaloustuotteet kevytversioon, valitsee aina tuoteryhmässä kevyimmän vaihtoehdon, paino laskee, kun energian saanti pienenee. Mutta käytännössä useimmat kompensoivat energian saantia joissain muissa tuotteissa. Tyypillisesti esimerkiksi juustoa kuluu enemmän. Todellisuudessa kahdessa kevyt juustoviipaleessa on enemmän energiaa kuin yhdessä normaalirasvaisessa.
On täysin perusteltua, että liha- ja maitotaloustuotteissa valitaan vähärasvaisempi tuote. Näin tyydyttyneen rasvan saanti pienenee, ja sehän on terveyden kannalta hyvä juttu. Mutta jos kevyttuotteita kuluu enemmän kuin normaalituotetta, hyöty katoaa.
Sen sijaan suhtautuisin hiukan epäillen kevyttuotteeseen, jossa on kyllä vähän energiaa, mutta paljon lisäaineita, keinotekoisia maku- ja väriaineita sekä makeutusaineita. Olen törmännyt usein siihen, että runsas keinotekoisesti makeutettujen tuotteiden käyttö on oikeastaan lisännyt makeanhimoa, vaikka niillä on sitä yritetty taltuttaa. Mitään tieteellistä näyttöä tästä ei ole, mutta kannustan vähentämään makeutusaineiden käyttöä ja kokeilemaan, miten se vaikuttaa oloon ja mielitekoihin.
Kevyttä roskaruokaa?
Monista epäterveellisistä herkuista kuten sipseistä, jäätelöstä, kekseistä on myös kevytversio. Tarkempi tutkiminen osoittaa, että todellisuudessa, vaikka näissä tuotteissa on hiukan vähemmän energiaa tai rasvaa, ovat ne edelleen melko turhaa lisäenergiaa, joka yleensä tulee muun ruuan päälle.
Kun joskus haluaa herkutella, kannattaa ottaa ihan kunnon tuote ja unohtaa kevytherkuilla kikkailu.
Luonnon omat kevyttuotteet
Painonhallinnan kannalta on tärkeää, että syödään säännöllisesti ja reilusti kasviksia. Kasviksissa ja marjoissa on hyvin vähän energiaa, mutta paljon ravintoaineita. Kasvikset ovatkin luonnon omia kevyttuotteita, ja niiden avulla voidaan keventää ihan perusruokaa.
Nykyään tiedetään myös, että proteiinipitoinen ruokavalio helpottaa syömisen hallintaa. Proteiinia keho tarvitsee moniin perustoimintoihin, ja se pitää kylläisyyttä pitkään, joten sitäkin voi syödä melko vapaasti. Kevyeen herkutteluun voi kokeilla vaikka mansikkarahkaa tai mustikkasmoothieta!
Ei kannata katsoa vain, mitä tuote sisältää energiaa, vaan mitä se todella sisältää. Kun tuote sisältää paljon e-koodeja on syytä miettiä, onko tämä todellakin terveellinen valinta? Esimerkiksi vaikka pähkinät ja manteli sisältävät enemmän energiaa kuin karkit, mutta terveyden kannalta pähkinät ja mantelit ovat ehdottomasti parempi valinta – myös painonhallintaa ajatellen!
Kannustan syömään perusruokaa ja miettimään valintoja kokonaisuuden, ei kaloreiden kannalta. Kasviksia, marjoja, hapatettuja maitotaloustuotteita ja kalaa, lisäksi jonkin verran täysjyväleipää ja -puuroa sekä pähkinöitä, siemeniä ja rypsiöljyä sekä vettä – siinä onkin terveellisen ruokavalion hyvä perusta.
Teksti: Anette Palssa/Keventäjät