Kevytauton rattiin pääsee ilman käytännön ajo-opetusta – muiden tienkäyttäjien turvallisuus mietityttää: "15-vuotias lapsi laitetaan kylmiltään liikenteeseen"

Lisäävätkö vai vähentävätkö kevytautot liikenneturvallisuutta? 12:27
Lisäävätkö vai vähentävätkö kevytautot liikenneturvallisuutta ja kenen kannalta?

Kevytauton kuskiksi pääsee marraskuun alusta alkaen ilman ajo-opetusta. Kenen turvallisuus paranee ja kenen heikkenee, kun 15-vuotias istuu ratin taakse? Aiheeseen pureuduttiin Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen -ohjelmassa.

Suomen teille odotetaan uutta, nuorille suunnattua ajoneuvoluokkaa ensi marraskuusta alkaen. Kyseessä on kevytauto eli käytännössä tavallinen henkilöauto, johon on asetettu nopeusrajoitin. Kevytauton maksiminopeus on 60 kilometriä tunnissa.

Mitä tahansa autoa ei voi kuitenkaan muuttaa kevytautoksi. Auto saa painaa enintään 1 500 kiloa, ja sen täytyy olla ensirekisteröity vuonna 2015 tai sen jälkeen. Kevytauton erottaa muista autoista takana olevasta kolmiosta.

Kevytautolla pääsee liikenteeseen ilman käytännön ajo-opetusta

Eduskunnan hyväksymien lakimuutosten myötä kevytautoa saavat ajaa 15-vuotta täyttäneet, joilla on mopoautokortti. Mopoautokorttiin kuuluu pakollisena neljä tuntia teoriaopetusta ja teoria- sekä ajokoe. Ennen viime kesän lakiuudistusta mopoautokortissa oli pakollista ajo-opetusta kolme tuntia.

– Onhan se hassu tilanne, että 15-vuotias lapsi laitetaan kylmiltään liikenteeseen. Jos se ensimmäisen vuoden selviää hengissä, niin sen jälkeen ruvetaan miettimään koulutusta. Senhän pitäisi mennä toisin päin, toteaa Autokoululiiton puheenjohtaja Jarmo Jokilampi.

Vaikka laki ei edellytä ajo-opetusta, voi sitä silti halutessaan hankkia mopokorttia varten. Ajo-opetuksesta voitaisiin myös säätää vielä asetuksella.

– Faktahan kuitenkin on, etä harva siitä ajokokeesta läpi pääsee ottamatta niitä ajotunteja, sanoo autojen valmistajia ja maahantuojia edustava Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

”Kevytauto on toki turvallinen käyttäjälleen, mutta onko se turvallinen muulle liikenteelle?”

Kevytautoja on perusteltu turvallisuuden lisäämisellä. Puolestapuhujat vetoavat ensisijaisesti nopeuserojen pienenemiseen ja ohitustarpeen vähenemiseen. Kevytautoihin on tulossa myös kuljettajaa avustavia turvallisuusjärjestelmiä.

– Nurja puoli onkin se, että kevytauto on toki turvallinen käyttäjälleen, mutta onko se turvallinen muulle liikenteelle? pohtii poliisitarkastaja Konsta Arvelin Poliisihallituksesta.

Käytännössä kevytautoilla haluttaisiin korvata nyt liikenteessä olevat mopoautot, jotka ovat olleet yliedustettuina onnettomuustilastoissa. Myös mopoauton kuskeilta vaaditaan 15-vuoden ikää ja mopoautokorttia. Mopoauton maksimipaino on 350 kiloa ja maksiminopeus 45 kilometriä tunnissa.

– Jos tässä joku on ladattu ase, niin se olisi ollut se vanha järjestelmä, että ehdottomasti liikenneturvallisuus paranee tämän myötä, Kallio perustelee kevytautojen paremmuutta.

Jalankulkijan kannalta kuolemanriski kasvaa

Erityisesti keskustelua on käyty kevytautojen aiheuttamista riskeistä kevyelle liikenteelle.

Kuten muissakin nykyautoissa, on myös kevytautoissa huomioitu kevyt liikenne esimerkiksi turvavarusteissa, materiaaleissa ja keulan muotoilussa. Tästä huolimatta jalankulkijan kannalta kuolemanriski on merkittävästi suurempi, jos häneen törmätään 60 kilometrin tuntinopeudella kuin 45 kilometrin tuntinopeudella.

– Tietysti törmäystilanteessa ero on merkittävä näillä painoilla, mutta lääkkeet siihen varmaan on olemassa. Kokonaisuudessaan tässä on niin paljon hyviä puolia, että hyvään suuntaan ollaan silti menossa, Jokilampi sanoo.

Alun perin kevytautojen nopeusrajoitukseksi esitettiin 45 kilometrin tuntinopeutta, mutta eduskunta hyväksyi korkeamman nopeusrajoituksen joulukuussa. Päätöstä perusteltiin muun muassa sillä, ettei kevytautojen virittämiseen olisi niin suurta houkutusta.

– Tämä järjestelmä on myös huomattavasti vaikeampi ohittaa kuin mopoautossa, Kallio toteaa. 

Muokattu 23.3. kevytautoa ajaakseen kuski tarvitsee mopoautokortin.

Lue myös:

    Uusimmat