Kesähäiden kakkutarjontaa eivät muotivirtaukset juuri mullista, vaan valtaosa tämänkin kesän hääpareista valitsee juhlapöytänsä komistuksen perinteitä vaalien. Suosituimpia hääkakkuja ovat kesästä toiseen mansikkaiset ja vadelmaiset kermakakut, soittokierroksella tavoitetuista konditorioista ja juhlapalveluista kerrotaan. Monissa kesähäissä juhlaväki pääsee maistelemaan myös kinuski-, lakka-, hedelmä- tai sacherkakkua. Kestosuosikkeihin lukeutuu niinikään kaunis prinsessakakku, jonka voi perinteisen vaaleanvihertävän lisäksi saada omien lempivärien tai juhlan teemavärin mukaan sävytettynä.
Jonkin verran häihin toivotaan erikoisempia fantasiakakkuja. Fantasiakakut räätälöidään hääparin omien toiveiden mukaan, ja konditorioissa onkin rakenneltu muun muassa marenkinen unelmakakku, tähtitaivasta muistuttava tummansini-keltainen prinsessakakku ja luonnonvalkoinen sinisin lemmikein koristeltu prinsessakakku. Persoonallista leimaa kakkuihin saadaan myös koristeilla. Marsipaanista ja sokerimassasta kakkuihin voidaan muovata esimerkiksi erilaisia eläinhahmoja, hääparin näköispatsaita tai parin harrastuksiin liittyviä hahmoja. Useimmiten hääkakun koristeena suositaan kuitenkin edelleenkin perinteisiä kruunua ja hääparifiguuria.
Kesän hääkakusta löytyy tyypillisimmillään viisi kerrosta, jotka on koottu spiraalin malliselle telineelle. Isommissa häissä nähdään jopa 7-kerroksisia kakkuja. Hääkakkujen hintahaitari on suuri, sillä hintaan vaikuttavat paitsi kakun koko, myös koristeet ja muut erikoistoiveet. Helsinkiläisessä Konditoria Kakkukeisarissa sadan hengen perushääkakusta veloitetaan 1500 markkaa, Fazerin Konditoriassa vastaavankokoisen kakun lähtöhinta on 1700 markkaa. Erikoisista fantasiakakuista ollaan valmiita maksamaan helposti useitakin tuhansia markkoja.
Hääkakku kotoisin Englannista
Hääkakku on yleistynyt Suomessa vasta toisen maailmansodan jälkeen, vaikka täytekakkuja muuten leivottiin jo 1900-luvun alkupuolella. Ennen hääkakun yleistymistä herrasväen hääpöytää koristi krokaani, jota valmistettiin jo 1700-luvun puolella. Krokaani tarjottiin juhla-aterian päätteeksi tai se saattoi olla myös ns. samppanja- eli makeishäiden herkku, josta vieraat mursivat palasia. Krokaani valmistetaan paistamalla pellillä taikinasta pursotettuja kuvioita, jotka yhdistetään sokerimassalla korkeaksi rakennelmaksi ja koristetaan marsipaani- ja suklaamakeisin.
Hääkakun nimitys ja monet kakkuun liittyvät tavat ovat peräisin Englannista, kuten lukuisat muutkin nykyiset hääperinteet. Ensimmäinen hääkakun resepti on tiettävästi julkaistu englantilaisessa ohjekirjassa vuonna 1769. Kerroskakku syntyi 1800-luvun puolivälissä, kun kuningatar Viktorian lapset alkoivat mennä naimisiin, ja hovihäihin ryhdyttiin valmistamaan muhkeita kakkuja pinoamalla pienempiä kakkuja isompien päälle. (Lähde: Finfood)