Kerää voimia kasvisten väreistä!

Viimeaikaiset tutkimukset paljastavat myös, että ihmisten terveyden ylläpitäjänä kasvisten väriaineilla on tärkeitä tehtäviä. Monet niistä toimivat elimistössämme antioksidantteina ehkäisten muun muassa sydän- ja verisuonitautien syntyä. Kasvien väriaineet estävät veren rasvahappojen hapettumista eli härskiintymistä kehossamme.

Väriaineiden oletetaan toimivan yhteistyössä vitamiinien ja kivennäisaineiden kanssa. Tutkijat uskovat myös, että kasvien väriaineet voivat estää myös monia muitakin sairauksia, kuten syöpiä. Silloin nämä kemialliset yhdisteet estävät soluissa tapahtuvia haitallisia muutoksia.

Väriaineita on usein kuorikerroksissa, missä ne ovat mukana torjumassa mikrobien hyökkäyksiä. Hyödylliset tehoaineet eivät aina ole värikkäitä, mutta näyttää siltä, että monet erityisen värikkäät kasvikset sisältävät näitä puolustuskykyä parantavia aineita tavallista enemmän. Esimerkiksi sinällään väritöntä askorbiinihappoa eli C-vitamiinia on paljon värikkäissä hedelmissä ja marjoissa.

Syö päivittäin viittä väriä

Päivittäin olisi suotavaa syödä viittä eri väriä: vihreää, sinistä/purppuraa, punaista, keltaista/oranssia valkoista. Voimakas vihreä väri kertoo, että kasviksessa on paljon yhteyttäviä viherhiukkasia, joissa on rautaa. Vihreissä kasviksissa on myös paljon luteiinia ja indolihappoja, joiden molempien tiedetään edistävän terveyttä. Vihreiden kasvisten tiedetään ehkäisevän syöpää ja parantavan luuston kuntoa. Tyypillisiä vihreitä kasviksia ovat salaatti- ja kaalikasvit sekä pavut ja herneet.

Kasvien sinisen ja purppuran sävyt ovat antosyaanien ja fenoliyhdisteiden synnyttämiä värejä. Vahvimmillaan ne ovat monissa marjoissa ja hedelmissä. Näiden lisäksi tutut vihannekset kuten sipuli, kukka- ja parsakaali sekä peruna ovat jalostuksen myötä muuttuneet värikkäämmiksi ja näiden lilan väristen lajikkeiden terveysvaikutukset ovat moninkertaisia vaaleisiin perustyyppeihin verrattuna. Sinertävät flavonoidien uskotaan parantavan muistia ja hidastavan vanhenemista.

Punaisista väriaineista tunnetuin on tomaatin lykopeeni, jota esiintyy myös vesimelonissa ja verigreipissä. Lykopeenin vaikutuksista tiedetään jo paljon ja sen puutteella näyttää olevan selvä yhteys sekä sydän- ja verisuonitautien esiintymiseen että miesten eturauhassyöpään. Maissa, joissa syödään paljon tomaattiruokia, ei näitä sairauksia esiinny yhtä yleisesti kuin meillä. Punaiset väriaineet kuuluvat antosyaaneihin. Muun muassa salaattien terveysvaikutukset lisääntyvät punaisen värin myötä.

Keltaiset ja oranssit värit ovat usein merkki siitä, että kasvis sisältää paljon vitamiineja ja nämä kasvikset virkistävät oloa. Väriaineista tunnetuin on oranssi beetakaroteeni, joka muuttuu elimistössä A-vitamiiniksi. Tiedetään, että ilman beetakaroteenia ihon ja limakalvojen kunto sekä näkökyky heikkenisivät. Mielenkiintoista on se, että tutkimuksissa ei ole saatu hyötyä, jos beetakaroteenia on syötetty pillereinä. Näyttää siltä, että tehokkain tapa varmistaa päivittäinen beetakaroteenin saanti on syödä porkkanaa, lehtivihanneksia, bataattia tai meloneja.

Myös valkoisia ja ruskeita värejä kannattaa sisällyttää myös päivittäiseen ruokaan. Tehokkaimpia valkoisten kasvisten flavonoideja ovat sipulikasvien kversetiini ja allisiini, joiden tiedetään torjuvan virusten ja bakteerien hyökkäyksiä. Myös kaalikasvien värittömät sulfidiyhdisteet ovat terveyttä edistäviä.

Ruokalusikallinen sipulisilppua ruoan mukana riittää kattamaan päivittäisen kversetiinin saannin. Jos ei pidä sipulista, löytyy kversetiiniä mm. omenista. Siitakesienissä esiintyvä lentinaani on tunnettu terveysvaikutuksistaan. Kiinalaisen lääketieteen mukaan tämä suojaravintoaine ehkäisee hyvin monia sairauksia.

Lähde: Kotimaiset kasvikset, Timo Taulavuori