Studio55.fi kysyi lukijoiltaan mieleenpainuvimmista kohteliaisuuksista. Monia ilahduttivat kehut ulkonäöstä – imartelevat sanat lämmittivät vuosikymmenten jälkeenkin!
Olin 70-luvulla sairaalassa töissä ja silloin pidettiin valkoista polvipituista takkia työasuna ja kesällä polvisukkia. Minulla oli erittäin voimakas säärikarvojen kasvu, josta olin kärsinyt nuoresta asti. Eräs miespotilas sanoi kerran, että voi, kun sinulla on karvaiset sääret niin kuin etelämaalaisilla. Hänestä sellaiset naiset ovat hyvin seksikkäitä. Sen koommin en ole hävennyt sääriäni.
-Marjaana
Mieheni sanoma yli 40 vuoden avioliiton jälkeen: ”Olet vain kaunistunut vanhetessa, rakastan sinua yhä enemmän!" Muistan sen aina, kun olen epävarma peiliin katsoessani.
-Lissu
Vuonna 2002 olin Turussa kesäkuumalla noussut bussiin. Matka kulki jouheasti kuin kaupunkiliikenteessä vain voi kulkea. Yhtäkkiä miehen ääni sanoi likellä minua, että ”voi miten kaunis nainen! Harvoin näkee noin kaunista!” Katselin ympärilleni ja yritin etsiä katseellani, ketä hän tarkoitti. Kohteita oli kovin vähän ja huomasin hänen tarkoittavan minua. Kiitin häntä ja sanoin, että johtuu varmasti siitä, että minulla on hyvä olla. Niin kuin silloin olikin. Poistuimme molemmat samalla pysäkillä ja menimme menojamme. Se kohteliaisuus ei ikinä koskaan unohdu, sillä se oli täysin vilpitön ja aito, joka tuli täysin ”puskista” vailla minkäänlaisia piilojuttuja. Se oli kuin olisi saanut maailman arvokkaimman lahjan, sillä en ole koskaan pitänyt itseäni minkään näköisenä, saati sitten kauniina.
-Meinmamma
Sisävesilaivalla istuttiin mieheni kanssa syömässä, kun vastapäätä istuva herra kysyi mikä on etusormessani oleva sormus, jossa oli kruunun kuva. Kerrottuani hänelle hän sanoi että minulla on tosi kauniit kädet. Mieheni tuntui ihmettelevän, että voiko käsiäkin ihailla. Enää ei kenenkään tarvitse, onpa tullut ryppyjä ja maksaläiskiä niihinkin.
