SuomiAreenassa pelolla johtamisesta keskustelleet asiantuntijat sanovat ilmiön näkyvän selkeimmin työntekijän käytöksessä. Torstaisen paneelin nimi Porissa oli ytimekkäästi "Pelolla johtaminen on perseestä".
Yksi keskustelijoista, toimitusjohtaja Mikael Jungner viestintätoimisto Kreabista sanoo pelolla johtamisen aiheuttavavan työntekijässä jatkuvaa epäilyä omaa osaamistaan kohtaan. Yksi konkreettinen esimerkki pomon käytöksestä on se, että aina kun hän puhuu, muut ovat hiljaa. He eivät uskalla ottaa kantaa.
– Pelolla johtaminen tarkoittaa myös sitä, että työntekijä jatkuvasti epäilee, kelpaako hän, hyväksytäänkö hänet. Silloin ympäristössä on jotakin väärin.
Jungner on itse pitkän linjan johtaja. Hän toimi muun muassa Yleisradion toimitusjohtajana vuosina 2005-2010. Hänen mukaansa pelotta johtaminen näkyy työpaikalla niin, että herkinkin uskaltaa kertoa ideoistaan tai ottaa puheeksi, jos on kokenut johtajan käytöksen pelottavana.
– Johtamisen idea on luoda symmetrinen vuorovaikutus, siis että jokainen voi tulla esittämään ideoitaan sellaisena kuin itse on: herkkänä, introverttinä, ekstroverttinä.
Pelolla johtaminen vaikuttaa myös työpaikkojen tulokseen. Jungnerin mukaan näin ei ollut aikaisemmin.
– Aikaisemmin se ei paljon näkynyt tuloksessa. Silloin ajatteleminen oli pomojen hommaa ja itse tekeminen kuului työntekijöille. Jos teet työtä kuin robotti, ei tuloksen kannalta ole väliä pelkäätkö vai etkö. Nykypäivänä vaaditaan sekä tekemistä että ajattelua kaikilta. Mutta jos pelolla johdetaan, ajatteleminen lamaantuu.
