Käteisen käyttö on vähentynyt merkittävästi Suomessa korona-aikana.
Esimerkiksi Keskon kehitysjohtaja Juha Andelinin mukaan käteisen käyttö väheni noin kymmenen prosenttiyksikköä viime vuoden aikana.
– Käteisen käyttö on tasaisesti vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana, mutta viime vuonna oli selkeä isompi pudotus käteisen käytössä. Ihmiset ovat ihan selvästi noudattaneet ohjeita olla käyttämättä käteistä.
Myös S-ryhmässä on havaittu käteisen käytön väheneminen. S-ryhmälle käteisrahahuollon palveluita tarjoavan Reila Palveluiden tuotantojohtaja Kaisa Lindholmin mukaan päivittäistavarakaupassa käteistä käytetään enää noin joka viidennessä maksutapahtumassa. Hän ei myöskään usko, että käyttö nousisi pandemiaa edeltävälle ajalle.
– Korona on vaikuttanut merkittävästi käteisen käyttöön S-ryhmässä. Kyse on useista prosenttiyksiköistä, mitä alenema on tällä hetkellä verrattuna viime vuoden tilanteeseen.
– En usko, että käteinen maksuvälineenä tulee kuitenkaan poistumaan kokonaan lähitulevaisuudessa, mutta sen määrä yhteiskunnassa vähenee. Käteinen on myös huoltovarmuustekijä.
Käteisen vähentymisen taustalla koronakampanjat
Tarkkaa tilastoa käteisen käytöstä koko maan osalta ei ole olemassa. Kaikki merkit kuitenkin viittaavat Suomen Pankin toimistopäällikkö Heli Snellmanin mukaan käteisen käytön vähenemiseen.
– Joulun alla julkaistiin Euroopan keskuspankin maksutapatutkimus, jossa oli myös kesällä 2020 tehty kuluttajakysely. Iso osa kuluttajista sanoi, että on vähentänyt käteismaksamista pandemian aikana ja aikoo vähentää sitä pysyvästi.
Myös Suomen Pankin oma kyselytutkimus osoitti Snellmanin mukaan, että korttimaksun suosiminen päivittäistavaroiden maksutapana on kasvanut.
Yhtenä syynä käteisen käytön vähenemiseen on Snellmanin mukaan se, että käynnissä on kampanjoita, jotka kehottavat suosimaan korttimaksua.
– Euroopan keskuspankin tekemän tutkimuksen mukaan on kuitenkin todettu, että käteinen ei ole mitenkään suurempi viruksen välittäjä kuin mikään muu arkinen pinta.
Kortilla, mobiililla ja kasvoilla?
Mobiilimaksamisen suuresta tulemisesta on puhuttu Snellmanin mukaan jo pitkään.
– Nyt näyttää kuitenkin, että se on oikeasti lyömässä läpi, sillä mobiilimaksaminen on lisääntynyt paljon.
Mobiilimaksun lisäksi tulevaisuudessa saattaa olla myös muita maksumuotoja, jotka ovat kuin suoraan tieteiskirjallisuudesta. Esimerkiksi Financial Times -lehti on pohtinut biometristen tunnisteiden hyödyntämistä maksutapahtumissa. Lisäksi muun muassa Amazon on Vox-julkaisun mukaan jo kokeillut asiakkaidensa kämmenien avulla tehtäviä maksutapahtumia.
Keskon Andelin ei pidä biometristen tunnisteiden käyttöä maksutilanteissa mitenkään mahdottomana asiana Suomessakaan. Teknologiaan liittyy kuitenkin paljon käytännön kysymyksiä.
– Tässä tilanteessa pitäisi kuitenkin olla jonkinlainen rekisteri siitä, mikä on kenenkin kasvojen kuva tai sormenjälki. Kysymys on, että kuinka moni suomalainen haluaa antaa tällaisen biotunnisteen rekisteriin. Kysymysmerkki on myös, että millä tavalla asiakkaat omaksuvat jonkin uuden maksutavan.
Myöskään Suomen Pankin Snellman ei sulje biometristen tunnisteiden käyttöä ulkopuolelle tulevaisuudessa.
– Jos ajattelee itseään kuluttajana, niin biometrisiin tunnisteisiin perustuva maksutapa olisi kätevä. Kuluttajilla on kuitenkin eri tarpeita, ja he käyttävät sitä maksutapaa, joka heille sopii. Niin kauan, kuin käteiselle on kysyntää ja sitä tarvitaan, niin sitä pitää olla tarjolla. Toivon, ettei käteinen katoa tulevaisuudessa.