Kauppaketjujen tuoreet tiedot paljastavat, milloin alennettua ruokaa ostetaan ja kuinka suuri merkitys alelapuilla on ruokahävikin vähentämisessä.
Maanantai on suomalaisten suosituin päivä ostaa punalaputettuja tuotteita, selviää K-ruokakauppojen myyntidatasta.
Myös tiistai ja keskiviikko ovat vahvoja punalappupäiviä, kun taas vähiten alennettuja tuotteita ostetaan perjantaisin.
K-ryhmän päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske arvioi alkuviikon suosion selittyvän sekä kauppojen että kotitalouksien arkirytmillä.
– Viikonlopun jälkeen kaupoissa käydään valikoima huolella läpi ja punalaputettavia tuotteita löytyy hyllystä tavallista runsaammin. Toisaalta moni perhe tekee viikon ruokaostokset juuri maanantaina, jolloin edulliset punalappulöydöt päätyvät helposti ostoskoriin, Jäske kertoo tiedotteessa.
Lue myös: Ikävä ilmiö piinaa kauppaa – tiukka muistutus asiakkaille: "Onko liikaa pyydetty...?"
Leipä, valmisruoka ja liha suosikkeja
Punalaputetuista tuotteista suomalaisille kelpaavat erityisesti leipä, valmisruoka ja lihatuotteet. Keskon mukaan sama kolmikko on pitänyt kärkisijansa koko viimeisen viiden vuoden tarkastelujakson ajan.
Punalapputuotteiden suosio näkyy selvästi myös S-ryhmällä. SOK:n suunnittelujohtaja Mika Lyytikäisen mukaan S-ryhmän kaupoissa myydään vuosittain yli 90 miljoonaa punalaputettua tuotetta.
Monissa S-ryhmän myymälöissä punalaputettujen tuotteiden alennus kasvaa kello 21 jälkeen 60 prosenttiin. Lyytikäinen muisteli Huomenta Suomessa yhdeksän vuoden takaista aikaa, jolloin ilta-alennus otettiin käyttöön.
– Jopa The New York Times kävi ihmettelemässä Suomessa silloin, että mitä ihmettä, happy hour ruoassa.
Myös Lidlissä ruokahävikkiä torjutaan ilta-alennuksilla. Ketju otti viime vuonna käyttöön paistopisteen ilta-alen, jossa paistopisteen tuotteet myydään puoleen hintaan myymälän viimeisenä aukiolotuntina. Lidlin mukaan käytäntö on vähentänyt paistopisteellä syntyvää hävikkiä noin 15 prosentilla.
Lue myös: "Punalappuhyökkäys" Salossa: S-marketissa meni kuppi nurin, kun asiakkaat keksivät porsaanreiän
Miljoonia kiloja pelastuu hävikiltä
Punalaputuksella pyritään saamaan päiväystään lähestyvä ruoka asiakkaiden ostoskoreihin sen sijaan, että se päätyisi hävikkiin.
Lidlin mukaan sen alelaputuksilla ja hukka-alella pelastuu vuosittain yli 10 miljoonaa kiloa ruokaa. Ketju kertoo hävikkiasteensa laskeneen vuonna 2025 ennätyksellisen matalalle, 1,24 prosenttiin.
Myös S-ryhmä kertoo päässeensä 1,2 prosentin hävikkitasolle suhteessa myyntiin. Hävikkiä pyritään ehkäisemään jo ennen tuotteiden alennuslaputtamista esimerkiksi kehittämällä tilausjärjestelmiä ja ennustamalla kysyntää tekoälyn avulla.
Hävikin vähenemisellä on myös kääntöpuoli
Kauppojen ruokahävikin väheneminen on tavoiteltu asia, mutta kehityksellä on myös kääntöpuolensa.
Ruoka-aputoimijat ovat perinteisesti hyödyntäneet kaupoilta saatavaa hävikkiruokaa. Kun kauppojen hävikki vähenee, myös ruoka-apuun päätyvää hävikkiruokaa on aiempaa vähemmän.
Jyväskylän seurakunnan diakonian asiantuntija Kirsi Lepoaho kertoi Huomenta Suomessa tilanteen näkyvän konkreettisesti ruoka-apua hakeville.
– Hävikki vähenee, mutta samaan aikaan ruoka-avun tarve kasvaa. Hakijoita on vain enemmän.
Kaupat kuitenkin pyrkivät tukemaan ruoka-apua myös muilla keinoilla. S-ryhmä on muun muassa nyt ottanut käyttöön mahdollisuuden lahjoittaa pullonpalautusrahoja ruoka-apuun. Mahdollisuus on käytössä noin 1 200 pullonpalautusautomaatissa ja tavoitteena on kerätä miljoona euroa vuoden 2027 hävikkiviikkoon mennessä.
Kotimaanapu-keräystä ylläpitävän Kirkkopalvelut ry:n varainhankinnan päällikkö Ruut Lemmetyinen kertoo tiedotteessa pienten lahjoitusten olevan todella merkityksellisiä
– Tilanne Suomessa on huolestuttava. Ruoka-avun asiakasmäärät ovat kasvaneet jo seitsemättä vuotta. Tämä näkyy meillä Kotimaanavussa: esimerkiksi vähävaraisten lapsiperheiden tilanne on käynyt yhä ahtaammaksi. Siksi on tärkeää, että autamme toinen toisiamme, ja tähän suomalaisilla on vahva tahtotila.
