Ruotsalaiset luopuvat käteisen käytöstä vauhdilla, valtio ja keskuspankki kauhuissaan – kruunulle harkitaan sähköistä vaihtoehtoa

Täällä ei käy käteinen – Euron ja maksamisen tulevaisuus? 1:03:28
Käteisellä maksamisesta keskusteltiin Porissa SuomiAreenassa heinäkuussa 2019.

Moni tukholmalainen elää jo nyt käteisen jälkeistä elämää, eikä osa kaupungin liikkeistä ota fyysistä rahaa vastaan.

Käteisen käyttäminen ei ole enää trendikästä Ruotsissa, jossa kansa on luopunut fyysisistä maksuvälineistä innokkaammin kuin missään muualla Pohjoismaissa tai maailmalla.

Vuodesta toiseen ruotsalaiset ovat käyttäneet yhä vähemmän kylmää käteistä ja suosineet yhä enemmän maksukortteja sekä Swish-maksusovellusta.

Vuonna 2018 tehdyssä Ruotsin keskuspankin kyselytutkimuksessa 80 prosenttia vastaajista kertoi käyttäneensä maksukorttia edellisen ostoksensa tehdessään. Vielä kaksi vuotta aiemmin osuus oli 64 prosenttia.

Kymmenestä vastaajasta kuusi kertoi käyttäneensä Swish-maksusovellusta viimeisen kuukauden aikana.

Sama määrä kertoi käyttäneensä käteistä viimeisen kuukauden aikana, eli vastaajista peräti 40 prosenttia ei ollut käyttänyt käteistä ollenkaan kuukauteen.

Lähes vuosi vailla käteistä

Käteisestä luopuneita ihmisiä on esimerkiksi Belgiasta Ruotsiin muuttanut Dieter Vanstreels, 28.

Hän kertoo STT:lle, ettei ole käyttänyt käteistä ollenkaan muutettuaan Tukholmaan yhdeksän kuukautta sitten.

– Toistaiseksi en ole jäänyt kaipaamaan sitä, jos totta puhutaan. Yleensä käytän korttiani ja joskus myös Swishiä. Voisin kyllä kuvitella eläväni elämäni ilman käteistä, Vanstreels sanoo.

Käteisen kuihtuminen ruotsalaisten elämässä näkyy myös kauppiaiden puolella. Suuren vaatekauppaketjun myymälän työntekijöiden mukaan käteistä käyttävät asiakkaat eivät ole enää jokapäiväinen juttu.

– (Käteistä käytetään) melko harvoin. Tavallisesti niin tekevät ulkomaalaiset vieraillessaan, he käyttävät joko kruunuja tai euroja, kertoo myyjä Carl Rudling, 20.

– Ruotsista on tulossa yhä enemmän ja enemmän käteisetön, sanoo hänen kollegansa Susann Granlöf, 60.

Vaatekauppiaiden mukaan käteisestä luopuminen olisi heille työntekijöinä helpotus, sillä rahan käsittely on työlästä ja sen kuljettaminen pankkiin yrityksille kallista.

Käteisen karsastaminen näkyy Tukholman katukuvassa useissa putiikeissa ja kahviloissa, joiden kyltit kertovat, että maksuvälineenä hyväksytään vain kortit tai Swish-sovellus.

Tukholmassa jopa niinkin pienen asian kuin julkisen vessan 5–10 kruunun käyttömaksun voi hoitaa maksukortilla, jota vilautetaan laitteeseen portin vieressä.

Keskuspankki pähkäilee ongelmaa

Myös osa pankkikonttoreista on lopettanut käteisen käsittelyn.

Kehityssuunta on nähty huolestuttavana Ruotsin keskuspankissa Riksbankissa, jossa pähkäillään kuumeisesti, miten ilmiön mahdollisia haittoja parhaiten torjuttaisiin.

– Tämän kehityksen varjopuoli on se, että meillä on pieniä osia väestöstä, joiden on yhä vaikeampaa tehdä maksuja, koska heidän maksutapaansa ei enää hyväksytä, sanoo Riksbankin ekonomisti Gabriel Söderberg STT:lle.

Söderbergin mukaan keskuspankki ja valtio aikovat huolehtia siitä, että Ruotsissa on vastedeskin käteistä rahaa. Kokonaan käteisettömään yhteiskuntaan ei Ruotsissakaan siis olla matkalla.

– Mutta hyvä kysymys on se, miten varmistamme sen, että ihmiset voivat yhä käyttää käteistään. Jos sitä ei voi käyttää missään, käteisen olemassaolosta ei ole hyötyä.

Ekonomistin mukaan Ruotsissa ei ole toistaiseksi käyty poliittista keskustelua siitä, että kaikkia liikkeitä velvoitettaisiin ottamaan vastaan käteistä. Pankkien kohdalla tällaistakin on harkittu.

Sähköinen kruunu käteisen rinnalle

Ruotsi harkitsee myös niin kutsuttua e-kruunua, joka olisi digitaalinen vaihtoehto käteiselle. Söderberg kuuluu keskuspankin työryhmään, joka selvittää ajatuksen mahdollista toteutustapaa.

E-kruunu olisi uudenlainen sähköinen valuutan muoto, joka toimisi perinteisen käteisen rinnalla. Käteisen tapaan uusia e-kruunuja tuottaisi ainoastaan keskuspankki, mutta ajatuksen tekninen toteutustapa on vielä avoin.

Kun ajatusta ensimmäistä kertaa ehdotettiin vuonna 2017, sen yhteydessä väläyteltiin esikuvina bitcoinia ja muita kryptovaluuttoja, joiden pohjalla on lohkoketjuteknologia (engl. blockchain).

Tuoreimmasta raportista vertaukset kryptovaluuttoihin on jätetty pois. Söderbergin mukaan e-kruunun tekninen toteutustapa on yhä avoin kysymys.

– Ensiksi on päätettävä, mihin haluamme sitä käyttää, sitten katsoa teknisiä seikkoja. Jos päätämme lanseerata (e-kruunun), päätämme sitten mikä teknologia parhaiten palvelee meitä. Se voi olla lohkoketju tai jotain muuta.

Päätös e-kruunun käyttöönotosta kuuluu Söderbergin mukaan Ruotsin valtiopäiville, ei keskuspankille. Käteisen korvaajaa siitä ei kuitenkaan tehtäisi.

– Tarvitsemme käteistä, ja vaikka e-kruunu lanseerattaisiinkin, meidän täytyy varmistaa, että se toimii rinta rinnan käteisen kanssa, Söderberg sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat