Junamatkailun suosio on noussut viime vuosina niin huimasti, että VR:llä on jo vaikeuksia sujuvien palvelujen tuottamisessa. Junakalusto hehkuu punaisella, liki 100-prosenttisessa käytössä.
Raiteet ovat ruuhkautuneet ja hyvää markkinatilannetta hidastaa yhä se vanha tuttu ongelma – ratojen jatkuva korjaaminen.
Haaveet miljardeja euroja maksavien uusien ratayhteyksien rakentamisesta voitaneen haudata ainakin lähivuosiksi, mutta VR:llä on ihan kohtuullinen toive.
Jos valtio satsaisi nopeasti 200 miljoonaa euroa nykyverkoston routavaurioiden ja muiden kulumien korjauksiin, tämäkin parantaisi tilannetta.
IC-juna kuin formula-auto peltotiellä
– Pendolinot ja IC-junat voivat ajaa 200 kilometrin tuntinopeutta, mutta näihin nopeuksiin pystytään kiihdyttämään vain harvoilla osuuksilla, VR:n matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen kuvailee.
– Paraikaakin raiteilla on kymmeniä nopeusrajoituksia.
No sitten asiakas odottaa, seisovassa junassa tai asemalaiturilla.
Asemien tutuimpia kuulutuksia ovat viime aikoina olleet: ”myöhästymisen syynä muu junaliikenne” tai ”myöhästymisen syynä viivästyneet kalustojärjestelyt.”
Mitä tuo jälkimmäinen voi tarkoittaa?
– Se herättää varmasti kysymyksen, onko kalustoa tarpeeksi, Raideammattilaiset JHL:n tuore puheenjohtaja Teppo Järnstedt vastaa.
Hän edustaa kunnossapitotyöntekijöitä ja konduktöörejä.
– Se on tiedossa, että kalusto on kovalla käytöllä eikä varakalustoa seiso missään varastohallissa. Kierto on todella tiukkaa.
Etelä-Suomen matkaajien kasvu 26 prosenttia!
Matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen vahvistaa Järnstedtin arvion. Veturit ja vaunut rullaavat liki maksimaalisessa käytössä – ja syyhän on positiivinen kehitys: asiakkaita on tullut lisää.
Kasvuluvut ovat suorastaan hätkähdyttäviä.
VR tekee tilin ja tuloksen nimenomaan Etelä-Suomen liikenteessä. Kun vetää kaaren Turusta Tampereelle ja sieltä Kouvolaan, tämän alueen sisäpuolella on 90 prosenttia VR:n matkustajaliikenteestä. Ja tällä alueella kasvu on ollut neljässä vuodessa 26 prosenttia.
Koko maassakin kasvua on tullut 15 prosenttia. 2015 Kaukoliikenteessä tehtiin 11,3 miljoonaa matkaa, viime vuonna 13 miljoonaa matkaa.
Vaunuja tilataan, koska rahaa on
VR on tehnyt mukavaa tulosta viime vuodet, joten Romanainen myhäilee tyytyväisenä, kun häneltä kysyy, onko varaa uuteen kalustoon.
– Tähän on helppo vastata, että kyllä! Olemme tilanneet lisäkalustoa viime vuosina 200 miljoonalla eurolla. Ja vielä tänäkin vuonna tulee 20 uutta IC-kaksikerrosvaunua Transtechin tehtaalta Otanmäeltä, hinta 50 miljoonaa euroa.
Ja kaikki ne imaistaan heti raiteille. Uudet vaunuhankinnat tuovat paikkoja jotakuinkin sen verran kuin matkustajien määrä on kasvanut.
Hyvä huolto on turvallisuusasia
VR:n huoltovarikolla Helsingin Ilmalassa asiakasmäärän kasvu myös tuntuu.
– Työmäärä on lisääntynyt, sehän on selvää. Mutta onneksi olemme saaneet palkattua uutta työvoimaa, kunnossapidon päällikkö Toni Harju kertoo.
Miehet ahertavat Allegro-junan alla, uutta järeää metallista akselistoa nostetaan paikoilleen. Junien huolto on erikoisasentajien hommaa.
– Ammattikoulun autonasentajan tai sähköasentajan koulutus on ihan hyvä pohja. Täällä annamme sitten junateknologian koulutusta kursseilla ja itse työtä tekemällä, Harju kuvailee.
Hän muistuttaa, että junien huolto ja korjaus on suurta huolellisuutta kysyvää työtä, jossa ei voi kiirehtiä, vaikka asemalla odottaisi miten suuri joukko matkustajia.
– Emme tingi matkustajien turvallisuudesta yhtään. Kalusto lähtee täältä turvallisessa kunnossa liikenteeseen.
Raiteisiin rahaa – kasvua lisää
VR:n liikennöintiin liittyy vielä se erikoisuus, että kasvusta huolimatta junien täyttöaste on kokonaisuutena vasta hiukan yli 40 prosenttia.
Kasvu tulee ruuhka-ajoista: työmatkaliikenne aamuisin ja iltaisin sekä tietysti juhlapyhät ja loma-ajat. Kasvun varaa olisi yhä vaikka kuinka, jos liikenne rullaisi paremmin.
– Ruuhka-aikoina kiskoilla on ahdasta. Me syöttäisimme lisää liikennettä ja ajaisimme nopeammin, jos rataverkosto sallisi, liikennejohtaja Maisa Romanainen lupaa.
VR:n viesti päättäjille onkin nyt se, että raideliikenteeseen pitäisi satsata nykyistä vakavammin – kasvavan suosion sekä myös ilmastonmuutoksen takia.
Raidetyöntekijöiden puheenjohtaja Teppo Järnstedt pohtii tuloksen ja investointien suhdetta. VR tuplasi voittonsa 2017 edellisvuoteen verraten. Tulosta 110 miljoonaa euroa (liikevaihto 1,25 miljardia euroa).
– Kyllähän valtion omistajaohjauspolitiikkaa on tullut mietittyä vähän ironisestikin. Takooko henkilöstö tulosta valtion pohjattomaan kassaan? Rahaa pitäisi palauttaa raideinvestointeihin ja raideliikenteen kehittämiseen.