Datakeskukset ovat sähkösyöppöjä, mutta on niissä hyvääkin

Tuuli- ja aurinkovoimaa sekä akkuja voi rakentaa verrattain nopeasti eli tuotanto voi kasvaa lähivuosina kysynnän perässä.

Uusi ydinvoimala olisi varmaan noin 10 vuoden projekti. Tai pidempikin, kun Olkiluoto 3:n rakentamista muistelee.

Sähkön hinta kuitenkin varmasti heiluu voimakkaasti edelleen, koska tuuliolosuhteet määräävät niin voimakkaasti sähkön hintaa. 

Ja kulutuksen kasvaessa todennäköisempää on toki se, että sähkön hinta ennemmin nousee kuin laskee.

Energia-alalla ei kuitenkaan ole näkyvää paniikkia päällä ja uusien datakeskusten koetaan kovimmissa arvioissa olevan jopa kuluttajan etu.

Tätä perustellaan sillä, että kysynnän kasvu varmistaa uudet investoinnit tuotantoon. Jos kysyntä ei kasva, edes nykyisen tuotantomäärän säilyminen ei olisi täysin varmaa. Nyt esimerkiksi Fortum lupaa pidentää Loviisan ydinvoimaloiden käyttöikää varmasti, vaikka se on odotuksissa muutenkin ollut.

Jos kaikki menee putkeen, suomalaisten sähkölaskut eivät räjähdä datakeskusten takia ja sähkösaunan lämmittämiseen on jatkossakin varaa.

Jos energia-alalla on sittenkin tehty virhearvio sähkön riittävyydestä, maksamme kohta sähköstä tuplahintaa eli saman verran kuin saksalaiset.

Lue myös: Fortum ja Google suunnittelevat uutta ydinvoimaa Suomeen – Loviisassa maata valmiina

Mitkä ovat haitat ja hyödyt?

Googlen tekemä datakeskusinvestointi on siinä mielessä alan parhaimmasta päästä, että yhtiö satsaa samalla niin uuteen tuulivoimaan, uusiin sähkövarastoihin kuin luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.

Pohjois-Suomeen sijoittuvat datakeskukset tasapainottavat lisäksi kulutusta sähköverkossa, koska kulutusta on nyt erityisesti Etelä-Suomessa.

Huolet datakeskusten ympärillä hälvenevät huomattavasti, jos muutkin teknologiayhtiöt hankkivat lisää sähkötuotantoa samalla, kun ne rakennuttavat uusia datakeskuksia.

Tässä piilee kuitenkin samalla myös yksi haitoista. Myös tuuli- ja aurinkovoimaan liittyy omia ympäristöongelmiaan. Ne tarvitsevat tilaa, kuten tekevät myös sähkölinjat. Metsää voi kaatua jonkin verran tässä vihreässä siirtymässä, mikä tekee siitä vähemmän vihreää.

Ja harva haluaa tuulivoimaa omalle takapihalleen, vaikka halpa sähkö kyllä kelpaa.

Työtä ja osaamista

Google sanoo sen Suomen datakeskusten työllistävän suoraan ja välillisesti noin 7 000 henkeä vuoden 2028 jälkeen, kun datakeskukset ovat toiminnassa. Se on suuri luku.

Toki kyseessä on Googlen oma arvio, mutta se tuo datakeskuskriitikoille painetta osoittaa todeksi väite, etteivät datakeskukset työllistä. Esimerkiksi Haminassa ja Mäntsälässä on ilmeisesti oltu datakeskusten vaikutuksiin pääosin tyytyväisiä.

Keskukset eivät toki ole mitään megatyöllistäjiä, mutta samalla on muistettava, etteivät nykyajan tehtaat pyöri millään alalla lihasvoimalla. Automaatiota ja robotteja käytetään kaikkialla, missä vain voidaan ja ihmisiä löytyy kärjistäen sanottuna lähinnä valvomosta ja huollosta.

Suomen kannalta merkittävää on se, jos Googlen investointien myötä Suomeen syntyy uutta tekoälyosaamista, joka luo puolestaan uutta kasvua eri aloille. Google lupaa rahoittaa uusia tekoälyyn liittyviä koulutusohjelmia.

Ja talouskasvua moni Suomeen kaipaa. Siksi datakeskuksilla vaikuttaa olevan niin politiikassa kuin elinkeinoelämässä paljon enemmän ystäviä kuin inhoajia.

Analyysi pohjautuu osin Googlen, Fortumin ja Nokian johtajien keskiviikkona antamiin haastatteluihin datakeskusinvestoinneista.