Kasvisten käyttö lisääntynyt voimakkaasti kaikissa Pohjoismaissa

Kasvisten ohella myös marjat ja hedelmät maistuvat pohjoismaalaisille entistä paremmin. Suurinta kulutuksen kasvu on ollut Suomessa ja Islannissa, jossa käyttö on seuranta-ajanjaksolla lisääntynyt noin 50 prosentilla. Kulutustilaston kärkisijaa pitää kuitenkin Ruotsi, jossa vuonna 1998 syötiin marjoja ja hedelmiä 89 kiloa asukasta kohti. Suomalaiset söivät samana vuonna marjoja ja hedelmiä toiseksi ahkerimmin eli noin 82 kiloa per henkilö.

Suomalaiset eivät välitä täysmaidosta

Juuston käyttö on lisääntynyt kaikissa Pohjoismaissa varsin tasaisesti 1960-luvulta lähtien, ja nyttemmin kärkisijaa pitävät Ruotsi ja Tanska reilun 16 kilon / henkilö vuosikulutuksella. Myös suomalaiset söivät 1990-luvun lopussa juustoa lähes 16 kilon vuosivauhtia.

Vähärasvainen maito (rasvaa alle 3 %) on niinikään kasvattanut suosiotaan tasaisesti kaikissa Pohjoismaissa. Vuonna 1998 kulutus oli runsainta Suomessa, jossa vähärasvaisia maitolaatuja juotiin noin 125 litraa henkeä kohti. Samalla kun vähärasvaisesta maidosta on tullut yhä suositumpi, täysmaidon kulutus on ollut selvässä laskussa kaikissa Pohjoismaissa. Kaikkein selvimmin sen käyttö on vähentynyt Suomessa. Vielä vuonna 1965 suomalaiset joivat täysmaitoa yli 250 litraa henkeä kohti vuodessa, kun 1998 sitä käytettiin enää noin 32 litran verran per henkilö. Täysmaidon käyttö onkin Suomessa nykyisin Pohjoismaiden vähäisintä.

Tanskalaisille maistuvat liha, kananmuna ja viljavalmisteet

Lihan kulutus on Islantia lukuunottamatta kasvanut kaikissa Pohjoismaissa koko seurantajakson ajan eli vuoteen 1998 asti. Erityisen voimakasta kasvu on ollut Tanskassa, jossa vuonna 1998 syötiin lihaa ja lihavalmisteita noin sadan kilon verran asukasta kohti. Muissa Pohjoismaissa lihan kulutus henkeä kohti oli samana vuonna 60 - 70 kilon luokkaa.

Myös kananmunien ja viljavalmisteiden kulutuksessa tanskalaiset ovat tilastojen kärjessä. Viime vuosikymmenen lopulla jokainen tanskalainen söi keskimäärin 16 kiloa munia vuosittain, kun niitä Suomessa syötiin vain noin kymmenen kilon verran per henkilö. Tanskaa lukuunottamatta kananmunien kulutus on ollut Pohjoismaissa lievässä laskussa jo 1980-luvun puolivälistä lähtien. Viljavalmisteita tanskalaiset käyttävät vuosittain noin 90 kiloa henkeä kohti. Suomalaisten viljavalmisteiden käyttö jää tästä jälkeen viitisentoista kiloa, mutta vielä vähäisempää käyttö on Ruotsissa ja Islannissa.

(lähde: Finfood)