Kari Hotakainen: Murha ei kiinnosta, mutta sitä edeltävät tapahtumat kyllä

Esikoisromaaninsa vuonna 1991 julkaissut kirjailija Kari Hotakainen on kuormittanut itsensä töillä viimeiset puolitoista vuotta.

Runoilijana 1980-luvunsa kirjallisen uransa aloittaneen Hotakaisen ovat pitäneet kiireisinä Kansallisteatterissa nähty Martti Suosalon tähdittämä monologi Palvelija, Kirjan ja ruusun päivänä keväällä julkaistu pienoisromaani Kantaja sekä elokuun lopulla julkaistava miehen 14. romaani Henkireikä.

– Tunnelma on tällä hetkellä odottava. Olen toisaalta jo 33 vuoden ajan tottunut tähän. Tunne on uuden kirjan valmistuttua ja sen julkaisun lähestyessä aina sama, Hotakainen kertoo MTV:n haastattelussa.

Palvelija-monologi on toiminut Henkireikä-romaanin pohjana.

– Aineistoa syntyi sen verran paljon, että syvensin sen lopulta romaaniksi. Se meni suunnittelemattomasti ja siitä tuli isompi kuin piti.

Syyt kiinnostavat

Hotakainen on aiemminkin käsitellyt palvelijateemaa teoksissaan. Kirjailijaa kiehtoo myös rikoksista kirjoittaminen.

– Eniten kiinnostaa se, mitä tapahtuu ennen kuin ihmisellä menee hermot. Murha tai tappo ei sinänsä kiinnosta, mutta nimenomaan se, mikä siihen johtaa. Suurin osa henkirikoksista on kuitenkin tavallisten kansalaisten tekemiä, ei ammattirikollisten.

– Aggressio ja rakkaus asuvat meissä kaikissa. Kumpi vie voiton, se on kiinnostavaa. Kukaan ei voi sanoa, että ei ole ikinä aggressiivinen tai että on täysin suvaitsevainen.

Henkireikä on romaani rakkauden ja vihan töistä, romaani rikoksen anatomiasta, siitä mitä ihminen ei välttämättä tee, mutta jota suunnittelee.

Hotakainen muistuttaa presidentti Mauno Koiviston puoliso Tellervo Koiviston muinoin sanomista sanoista.

– Häneltä kyseltiin Koivostojen pitkästä avioliitosta, että onko avioero käynyt mielessä missään vaiheessa. Hän vastasi, että ei, mutta murha on. Siinä on statement, jossa kiteytyy kaikki.

Aika hengähtää

Kirjailijalla on itselläänkin takana pitkä avioliitto.

– Moni on kokenut sen, että rakkaus on vuosien saatossa muuttunut. Se on muuttunut joksikin muuksi, eikä tiedä että miksi.

Kari Hotakainen on ehtinyt myös lomailla romaanin valmistuttua.

– Puolitoista vuotta on ollut tosiaan aika kovaa puurtamista. Pitää katsoa, josko tämän aihepiirin ympärillä on vielä jotain käsiteltävää. Nyt on aika hengittää.