Kansanedustajat kertovat jopa kasvokkain esitetyistä tappouhkauksista – "Kokemus oli hirvittävä ja jälkikäteen oli tärinä päällä"

2:32
Katso video: Kansanedustajat kertovat kokemistaan uhkauksista.

MTV Uutisten kyselyssä hieman yli kolmannes kansanedustajista eli 38 prosenttia oli kokenut uhkailua tällä vaalikaudella.

Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne kertoo saaneensa uhkauksia tappamisesta ja fyysisestä väkivallasta jopa kasvotusten.

– Ensimmäinen kokemus oli tietysti hirvittävä ja jälkikäteen oli hieman tärinäkin päällä, kertoo Ranne MTV Uutisille.

Ranne sanoo, että tapaus sattui eduskuntavaalikiertueella tavallisessa toritapahtumassa keskellä päivää. Viimeksi vastaava tapaus sattui Ranteelle viime kesänä. Hän kertoo ilmoittaneensa näistä myös poliisille.

Ranne saa uhkailuja myös tavanomaisten kanavien eli sosiaalisen median ja sähköpostin välityksellä. Hän kertoo, että uhkailuja tulee miehiltä ja ne liittyvät esimerkiksi ulkonäköön, ikään ja tekemisiin. Ranne arvioi, että uhkailu liittyy ihmisten pahoinvointiin mutta korostaa, että fyysinen väkivalta tai sillä uhkailu ei ole mitenkään hyväksyttävää.

Ranteen mukaan uhkailu ei ole vaikuttanut hänen työhönsä kansanedustajana, mutta hän sanoo varautuneensa kaikenlaisiin tilanteisiin myös henkilökohtaisessa elämässään.

– Täytyy katsoa, että ei mene yksin tiettyihin paikkoihin tai välttelee tilanteita, joissa tietää fyysisen väkivallan uhkan olevan todellinen, sanoo Ranne.

"Moni kokee naisten uhkaamisen ehkä helpommaksi"

Vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela kertoo saavansa paljon uhkailuja erityisesti sosiaalisen median kautta. Uhkailuissa käsitellään usein ikää, ulkonäköä ja seksuaalisuutta.

Suomelan mukaan uhkaukset on yleensä muotoiltu epäsuorasti niin, että sanotaan tai toivotaan jonkun muun tekevän jotain.

– Taustalla vaikuttaa olevan tieto siitä, että tällaiset vähemmän todennäköisesti johtavat siihen, että poliisi näitä eteenpäin käsittelee, sanoo Suomela.

Hän arvioi tehtyjen tutkimusten pohjalta naisten saavan paljon uhkauksia siksi, että naisten uhkailu saatetaan kokea helpommaksi. Suomelan mukaan politiikan teemoista uhkailuun johtavat usein maahanmuutto, vähemmistöjen oikeudet, sukupuolten tasa-arvo ja koronatilanne.

Suomela sanoo olevansa todella tarkka siitä, että uhkailu ei saa vaikuttaa politiikan tekemiseen. Hänen mukaansa työn tekemiseen uhkaukset kuitenkin vaikuttavat, sillä niiden käsittelyyn kuluu paljon aikaa.

"Taustalla usein mielenterveysongelmia"

RKP:n kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz arvioi pääsevänsä suhteellisen helpolla verrattuna esimerkiksi naiskansanedustajiin eivätkä uhkailut vaikuta hänen työhönsä.

Adlercreutz sanoo, että viestien sisällöstä voi usein päätellä taustalla olevan esimerkiksi mielenterveysongelmia, mikä auttaa suhtautumaan niihin kohtalaisen neutraalisti.

Hän kertoo saaneensa myös konkreettisia uhkauksia.

– Siellä suoraan kerrotaan, minkälaisiin toimiin haluttaisiin ryhtyä henkilöä kohtaan, Adlercreutz muotoilee.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja