Suomen kansallisfilmografia on edennyt kahdeksanteen osaansa. Valokiilassa ovat nyt vuosina 1971-1980 teattereissa ensi-iltansa saaneet kotimaiset pitkät elokuvat. Ensimmäinen osa tästä suomalaisen elokuvan perustietosarjasta valmistui vuonna 1989. Kahdeksannen osan ilmestymistä juhlittiin tänään Helsingissä. Nyt julkaistun teoksen myötä vaihtuu myös sarjan päätoimittaja.
Tähänastinen päätoimittaja, elokuvaneuvos Kari Uusitalo on jäänyt eläkkeelle. Toimitustyön johtoon siirtyy yhdeksännessä osassa elokuvatutkija Sakari Toiviainen. Vuosina 1971-1980 Suomessa sai ensi-iltansa kaikkiaan 77 pitkää elokuvaa. Vuosikymmenen ohjaajatulokkaita olivat mm. Rauni Mollberg, Anssi Mänttäri, Pirjo Honkasalo ja Markku Lehmuskallio. Tuolla vuosikymmenellä kaksi alan veteraania Risto Orko ja Teuvo Tulio ohjasivat viimeiset elokuvansa. Risto Jarva, sukupolvensa maineikas ohjaaja, kuoli vuonna 1977 vain 43-vuotiaana liikenneturmassa. Tuottajista olivat näkyvimmin julkisuudessa Jörn Donner ja Pertti "Spede" Pasanen.
Kaksi osaa vielä tulossa
1970-lukua luonnehditaan meillä elokuvamaailmassa värikkääksi. Se alkoi lähes "sisällissodan" merkeissä, mutta laantui vuosikymmenen lopulla erilaisten mielipidesuuntausten ja sukupolvien konsensukseksi. Yhtenä kiivaan kamppailun kohteena oli Suomen elokuvasäätiö, joka aloitti toimintansa vaatimattomissa oloissa vuonna 1970. Vanhetessaan säätiö sai kuitenkin yhä tärkeämmän aseman niin tuotantotoiminnan tukijana kuin suomalaisen elokuvan viejänä kansainvälisille areenoille.
Vuosikymmenen saavutuksiin kuului myös Suomen elokuva-arkiston siirtyminen vuonna 1979 valtion laitokseksi. Elokuvien esittelyn lisäksi teoksessa tarkastellaan vuosikymmenen yleiskehitystä erillisessä johdantoesseessä. Omat kirjoituksensa ovat tavan mukaan saaneet merkittävät ohjaajat ja heidän tuotantonsa.
Filmografia on elokuvahistoriamme suurhanke, joka valmiina käsittää kymmenen osaa. Viimeisen osan on määrä ilmestyä vuonna 2002. Kansallisfilmografia on Suomen elokuva-arkiston ja Editan yhteistuotantoa. (STT)