Studio55.fi-lähetyksessä vieraillut Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva kertoi, että veteraaneista vaiettiin 1970-luvulla.
Suomen Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva kertoi, että vuosien 1956 ja 1981 aikana Suomen tasavallan presidenttinä toiminut Urho Kekkonen vältteli ottamasta kantaa talvi- ja jatkosodan veteraaneihin.
– Tietenkin hyvin monet niistä, joiden kanssa hän toimi, olivat veteraanitaustaisia. Mutta ehkä tämmöinen yhteiskunnan yleinen ilmapiiri varsinkin sitten 1960-luvulta lähtien vaikutti, Nuorteva sanoi lähetyksessä.
Vuonna 1964 Suomessa perustettiin veteraanijärjestöt sekä sota- että rintamaveteraaneille.
– 1968 oli sitten radikalismin vuosi. Siinä tuli tietty aatteellinen törmäys, vaikka veteraaneilla ei varsinaisesti ollut siihen syytä. Mutta siinä se yhteiskunnallinen tilanne heijastui siihen. Kekkonen oli aika arka ottamaan kantaa suoranaisesti veteraaneihin.
1970-luvulla veteraaneista vaiettiin muutenkin, juuri yhteiskunnallisen tilanteen takia. Nuorteva kertoo, että tänäkin päivänä monet veteraanit kokevat, että heidät vaiettiin.
– Heitä ei nostettu esiin, heitä ei kuunneltu, heille ei rakennettu näitä sosiaalisia palveluita. Näihinhän palattiin jatkuvasti. Oli erilaisia lähetystöjä, mutta ne lopputulokset jäivät sitten vielä 1970–1980-luvuilla aika pieniksi.
Miksi puolustusvoimain lippujuhlan päivää vietetään? Mikä sodista jäi perinnöksi? Katso koko lähetys!