Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Kuolema odotti tuhansia suomalaisia Neuvostoliitossa – näytelmä nostaa esiin vaietun historian

2:00Kuolema odotti tuhansia suomalaisia Neuvostoliitossa – näytelmä nostaa esiin vaietun historianNäytelmä nostaa esiin vaietun historian.
Julkaistu 16.11.2025 22:12
Toimittajan kuva

Raija Kantomaa

raija.kantomaa@mtv.fi

RaijaKantomaa

Muistopäivä on Elli Salon kirjoittama näytelmä, joka pohjautuu Kansallisarkiston tuoreeseen tutkimukseen Stalinin vainoissa kuolleiden tuhansien suomalaisloikkarien vaiheista.

– Tämä on fiktiivinen tarina, mutta kaikki näytelmän kohtaukset perustuu dokumenttiaineistoon, kirjeisiin tai haastatteluihin. Olen kerännyt muistinsirpaleita sieltä täältä ja kutonut ne yhteen, kertoo Salo.

Neuvostoliiton rajavartiolaitos on kirjannut lähes 13 000 suomalaisloikkaria. 30-luvun loikkareista suurin osa oli nuoria miehiä itärajan tuntumasta, jotka olivat kuunnelleet radiosta neuvostopropagandaa.

– Ihmiset lähti hakemaan parempaa elämää Neuvostoliitosta. Se oli maailma, josta oli kuultu, että siellä ehkä kaikki on paremmin ja siellä rakennetaan uutta maailmaa, lisää Salo.

Lähtijöillä oli poliittisista syitä, osa nuorista lähti seikkailemaan ja monet lähtivät lähti leivän, koulutuksen tai työn perässä. 

Vallitsihan Suomessa suuri työttömyys. Parituhatta pakkosiirrettiin härkävaunuissa Uralille ja heidät teloitettiin.

– Suuren terrorin aikaan 1937-39 Neuvostoliitossa teloitettiin vähemmistökansoja.  Se oli täysin sattumanvaraista kenelle kävi hyvin. 

– Terrorivuosina kiintiöt määräsivät kuka jää eloon ja kenet teloitetaan.

Muistopäivä 2
Salo lisää, että jos sinä satuit olemaan nurkan takana tupakalla, kun kerättiin väkeä kuulusteluihin, niin saatoit sattuman oikusta jäädä eloon.Kansallisteatteri

Stalinin terrorissa tuomittiin kuolemaan ainakin 5000 suomalaista, mutta silloin heidän kohtaloaan ei tiedetty eikä sitä voinut surra.

– Se on ollut silloin aikanaan 30-luvulla niin suuri suru näille ihmisille, joiden omaiset on yht'äkkiä lähtenyt Neuvostoliittoon poliittisessa ilmapiirissä,  jossa se on ollut hyvin tuomittavaa niin se on jäänyt ehkä häpeälliseksi salaisuudeksi.

Läheiset eivät sodan jälkeen enää uskaltaneet puhua heistä, jotka lähtivät tai on ollut parempi olla hiljaa.

– Voin kuvitella, että loikkareista on tullut hiljaisuus, joka heijastelee edelleen tänä päivänä suremattomana suruna. 

 Salo toivoo, että näytelmä nostaa esiin vaietun tarinan, joka yhä monessa ihmisessä elää ja heijastelee.

– Toivon, että näytelmä nostaa taakan yksityiseltä tasolta julkiseen käsittelyyn, joka on osa meidän menneisyyttä. Toivon, että tämä helpottaisi yksittäisen ihmisten taakkaa. Mielestäni on äärimmäisen tärkeää, että muistamme vihdoin ihmiset ja heidän kohtalonsa.

"Ymmärrän hyvin Neuvostoliittoon lähteneitä"

Näytelmän ohjaajalle Riikka Oksaselle oli tärkeätä tuoda näyttämölle ihmisten tarinat,  joita ei ole kerrottu vielä.

– On tosi tärkeätä, että tämä tarina kerrotaan tuntuu minulle ihan demokraattisen yhteiskunnan puolustamiselta, että me kerrotaan meidän omasta historiasta ne tarinat, jotka on jäänyt voittajien kirjoittaman historian kirjoituksen ne tarinat, jotka on suuri osa kansakuntamme historiaa.

Muistopäivä 4Muistopäivän juoni etenee musiikin kuljettamana unenomaisessa maailmassa, joka herkistää ymmärtämään lähihistoriaa.Kansallisteatteri

Oksanen toivoo, että näytelmä poistaa häpeää.

– Kun katson näitä ihmisiä näyttämöllä ja heidän ihmeellistä optimismia sekä elämähalua,  vaikka olosuhteet menevät syöksykierteellä huonommiksi ja huonommiksi niin se herättää ainakin minussa valtavan määrän empatiaa. 

– Eivät he tienneet,  mihin he lähtivät, sillä heille oli sanottu jotain aivan muuta. He lähtivät täältä tosi huonoista olosuhteista, missä ei voinut elää. Ymmärrän hyvin, miksi he lähtivät.

Oksasen mukaan pienellä näyttämöllä esitettävä Muistopäivä on tarina siitä toivoista ja miten valtava välittäminen näiden ihmisten välillä on ollut.

– Minua liikuttaa valtavasti ne hetket, kun kenelläkään ei ole mitään ja kun he saavat jotain, miten he pitävät toisistaan huolta. Se kertoo ihmisyydestä, joitain kaunista, vaikka aihe on aivan järkyttävä.

Muistopäivä 3Näyttämöllä esiintyy myös kaksi muusikkoa, Eva Louhivuori ja Ilkka Tolonen, jotka ovat säveltäneet esityksen musiikin.Kansallisteatteri

Kansallisarkiston Kohtalona Neuvostoliitto -tietokanta on täydentynyt tuhansilla uusilla henkilötiedoilla. Avoin tietokanta kertoo suomalaisten kohtaloista vuosien 1917–1964 Neuvostoliitossa.

Nyt aineistoon on lisätty 6 000 uutta ihmistä.  Kattavin uusi lähdekokonaisuus on Suomen kommunistisen puolueen (SKP) niin sanottu suuri henkilökortisto, jonka kopiota säilytetään Kansallisarkistossa.

Lisää aiheesta:

Tarina talvisodasta jättimenestys Ranskassa: "Se muistuttaa, että vapaus ei ole itsestään selvää""Loppujen lopuksi oltiin suoraan montun laidalla" – Neuvostoliiton suomalaisuhrien tietokanta avautuiSuomalainen Paavo joutui vuosiksi vankileirille Neuvostoliitossa – muistiinpanot kertovat kidutuksesta, kylmästä ja kannibalismistaAntti Järvi selvitti luovutettuun Karjalaan vapaaehtoisesti jääneen isoisoisänsä kohtalon – "Hänet vaiettiin täysin"Neuvostoliittoon paremman elämän toivossa loikanneen Leo Niemelän elämä päättyi Stalinin vainoihin vuonna 1938Ullakolta löytyi salaperäisiä rintamakirjeitä, jotka paljastavat kotirintaman naisten kätketyn maailman ja surun: "Kaksi vuotta vain yhteen mittaan sotaa ja verta"
TeatteriKulttuuriHistoriaNeuvostoliittoHelsinkiItärajaKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Teatteri
  • 21.10.21:01
    Urho Kekkonen

    Arja Saijonmaa avoimena suhteestaan presidentti Kekkoseen – tällainen oli ensitapaaminen

  • 8.10.19:40
    Ukrainan sota

    Aleksi Suomesta tuo sodan jäljet ihmisessä kaikkien nähtäville: "Sotilas traumatisoi keskimäärin viisi ihmistä ympärillään"

  • 25.9.19:58
    Kulttuuri

    Teatterisyksyssä klassikoita ja historiaa – Kansallisteatterissa Täällä pohjantähden alla

  • 25.9.12:01
    Kommentti

    Kommentti: Täällä Pohjantähden alla -näytelmä kuvastaa irvokasta nykyaikaamme

  • 23.9.14:44
    Kuolleet

    Tomi Alatalon kuolema teki Irwin-näytelmästä suruprosessin, ohjaaja hyppää tilalle rooliin: "Viemme Tomin kunniaksi maaliin"