Jukka Lahden murhan tutkinnassa rikospaikalla tehdyt virheet ovat hyvin poikkeuksellisia. Syyttäjien toimintaa Valtakunnansyyttäjänvirastosta käsin johtavan apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen mukaan poliisitutkinta henkirikosjutuissa on yleensä korkealaatuista.
- Syyttäjät ovat yleensä olleet tyytyväisiä poliisin esitutkintatyöhön henkirikosasioiden selvittelyn yhteydessä. On erikoista, jos tällaista kritiikkiä on yleisemminkin esitetty, ja nyt vielä erityisesti syyttäjän suulla. Onhan se poikkeuksellista.
Ulvila-jutun yksityiskohtiin Kalske ei ole tutustunut. Hän on kuitenkin seurannut poliisitutkintaan kohdistettua kritiikkiä.
Jutun syyttäjä Jarmo Valkaman mukaan syyttäjän työ olisi helpottunut, mikäli rikospaikkatutkinta olisi suoritettu tarkemmin. Maallikosta virheet kuulostavat alkeellisilta.
- Otetaan esimerkiksi nämä Auerin jalassa olevat isot veritipat. Kenen ne ovat? Toinen asia, mikä minun mielestäni on jäänyt pahasti auki, on tämä pihalla olevan roskiksen tyhjääminen. Tai naapuririvitalon roskiksen katsominen, koska johonkinhan ne tavarat on laitettu? Valkama totesi jutun loppulausuntopäivänä MTV3 Uutisille viitaten kadoksissa olevaan murhavälineeseen.
Kannellaanko peitetoiminnasta?
Oma lukunsa on poliisin peitetoiminta, josta jutun osapuolet eivät saa kertoa julkisuuteen. Uhrien omaisten asianajaja Seppo Kauppila kertoo kuitenkin yllättyneensä nyt esitutkinnan puutteista myös niiltä osin.
- Katson, että peitetoiminnasta saadulla tiedolla oli oma merkityksensä tämän jutun tutkintaan, Kauppila muotoilee. Poliisin käsityksen mukaan peitetoiminnalla ei saatu syyttömyyttä tai syyllisyyttä tukevaa tietoa.
Vielä ei ole selvää, aikovatko asianomistajat tai Anneli Auer kannella poliisin toiminnasta jutussa.
Poliisiylijohtaja: Kyse yksittäistapauksesta
Poliisiylijohtaja Mikko Paatero ei virheitä suostu kommentoimaan. Hän sanoo MTV3 Uutisille, että kyse on yksittäistapauksesta. Henkirikosten tutkinta ei ole helppoa, ja poliisi on takuulla tehnyt parhaansa. Suurelta osin henkirikokset on Suomessa pystytty selvittämään. Paateron mielestä kyse ei ole siitä, että poliisitutkinnassa olisi esimerkiksi alueellisia eroja.