Suuri osa suomalaisten ravinnosta saamasta D-vitamiinista tulee kalasta. Lajista riippuen määrät voivat kuitenkin vaihdella suurestikin.
THL:n ylläpitämästä elintarvikkeiden koostumustietopankki Finelistä selviää, kuinka monta mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia on sadassa grammassa mitäkin kalaa.
Runsaasti D-vitamiinia saa esimerkiksi kuhasta (24,6 µg/100 g), siiasta ja silakasta. Myös lahna ja muikku ovat varsin D-vitamiinipitoisia. Sen sijaan esimerkiksi hauessa D-vitamiinia on vähänlaisesti, vain 3,2 mikrogrammaa voissa paistettuna.
Pakastealtaalla käyvä D-vitamiinin kalastelija saattaa niin ikään pettyä, sillä esimerkiksi pakasteseitissä on D-vitamiinia enimmillään 1,8 µg/100 g. Samoin uunissa paistetuissa, lohesta tehdyissä kalapuikoissa D-vitamiinipitoisuus on enimmillään 4,9 µg/100 g. Teollisissa ja pannulla paistetuissa kalapuikoissa Fineli ilmoittaa D-vitamiinipitoisuudeksi 1,0 µg/100 g. Teollisissa kalapyöryköissä luku on 2,1.
Kalalajit ovat järjestyksessä alla olevassa taulukossa sen mukaan, mikä Finelin tietokannan perusteella on kunkin lajin korkein mahdollinen D-vitamiinipitoisuus: samankin kalalajin D-vitamiinipitoisuus vaihtelee sen mukaan, miten se valmistetaan.
Esimerkiksi 100 gramman annoksessa lohta tai kirjolohta on keitettynä ja suolattomana taulukossa mainitut 10,2 mikrogrammaa D-vitamiinia, mutta paistetussa lohifileessä vastaavasti 8,7 mikrogrammaa. Jälkimmäisessä muodossa syöty lohi onkin D-vitamiinipitoisuudeltaan alhaisempi kuin taulukossa nyt lohta alempana näkyvät särki ja ahven.