Mainos

Kala läpäisi tietoisuustestin, jossa moni 6-vuotiaskaan ei onnistu

1:50

Koralliriutoilla elävä pieni puhdistaja-kala on läpäissyt tietoisuutta mittaavan testin, kertovat muun muassa Science Alert sekä New Scientist.

Miksi kissa kehrää? Kuuntele selitys videolta!

Psykologi Gordon Gallupin kehittämässä peilitestissä tutkittavan eläimen otsaan sijoitetaan värikäs täplä. Tämän jälkeen katsotaan, yrittääkö eläin poistaa täplän tai koskettaa sitä. Sen ajatellaan osoittavan, että eläin tunnistaa peilistä näkyvän hahmon olevan yksilö itse.

Oman peilikuvan tunnistamisen ajatellaan kielivän tietoisuudesta eli yksinkertaistettuna ymmärryksestä itsestään ja ympäristöstään, sillä silloin eläimen on oltava tietoinen olemassaolostaan.

Aiemmin tietoisuustestin ovat ihmisten lisäksi onnistuneet läpäisemään useat nisäkkäät – kuten ihmisapinat, elefantit, miekkavalaat ja pullokuonodelfiinit – sekä monet linnut, esimerkiksi varikset ja pulut. Vuonna 2015 tehty tutkimus antoi viitettä myös siitä, että muurahaisilla saattaa olla tietoisuus.

Nyt listalle tekevät tuloaan myös kalat.

Seitsemän kahdeksasta huomasi täplän

Japanilaiset, saksalaiset ja sveitsiläiset tutkijat laittoivat kokeessaan kymmenen puhdistaja-kalaa omiin akvaarioihinsa, joissa jokaisessa oli peili.

Aluksi kalat käyttäytyivät kuin useimmat eläimet peilikuvansa nähdessään: kuvan kimppuun hyökäten.

Pian kalojen käytös kuitenkin muuttui ystävällismielisemmäksi. Muutaman päivän kuluessa puhdistaja-kalat alkoivat tanssia peilikuvansa edessä.

Seuraavaksi tutkijat kiinnittivät kahdeksan tutkittavan kalan päähän värikkään täplän. Seitsemän kahdeksasta kalasta tunnisti täplän peilikuvastaan. Monet näistä kaloista käyttivät paljon aikaa yrittäessään irrottaa täplää raapien päätään ympäristöönsä.

Peilitestin vedenpitävyyttä kritisoitu

New Scientist -lehti huomauttaa olevan mahdollista, että puhdistaja-kala luuli täplän olevan lajikumppaniin tarttunut loinen – ei omaan päähän isketty merkki. Peilitestin ongelmallisuudeksi onkin nimetty se, että se osoittaa lähinnä eläimen kyvyn ympäristönsä mallintamiseen.

Kritiikki on kohdistunut myös testin visuaalisen havaintokyvyn painotukseen. Monet älykkäinä pidetyt eläimet, kuten koirat ja kissat, ovat epäonnistuneet testissä. Ne nojaavat aistiahavainnoissaan enemmän hajuun ja kuuloon kuin näköön.

Testin läpäisemisessä on ollut vaikeuksia myös ei-länsimaisilla lapsilla, minkä vuoksi peilitestiä on kritisoitu vahvasta kulttuurisidonnaisuudesta. Länsimaalaiset lapset läpäisevät testin tavallisesti viimeistään 1,5 vuoden iässä, mutta esimerkiksi Fidžillä ja Keniassa monet kuusivuotiatkaan lapset eivät läpäise testiä

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja