Kaksi kolmesta arvostaa kotimaista ruokaa aiempaa enemmän

Kansainväliset ruokakohut ovat lisänneet selvästi kotimaisen ruuan arvostusta, ja myös perinteiset suomalaiset reseptit ovat nousseet kunniaan.

Suomalaiset ovat entistä kiinnostuneempia ruuan alkuperästä, ja kotimaan tuotteita arvostetaan.

– Kotimainen ruoka on terveellisempää ja maistuu paremmalle, kertoo Panu Pitkänen Hietalahden kauppahallin värikkään vihannestiskin äärellä.

Kiinnostus kotimaista ruokaa kohtaan näkyy myös siinä, että kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta sanoo kotimaisuuden olevan tärkeä peruste ostopäätökselle.

– Kyllä ostin äsken kotimaisia perunoita, vaikka ne olivat vähän kalliimpia kuin nuo muut, Pitkänen toteaa tillinippu kädessään.

– Harvoin tulee ostettua enää mitään ulkomaista. Tai ainakin pyrin ostamaan kotimaista. Ja sitten minusta on niin hienoa suosia näitä pientuottajia, kertoo Tiina Kontola kori täynnä herkullisia juustoja.

Viljely ja kerääminen kiinnostavat

Tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on ostanut ruokaa, jonka alkuperä on jäljitettävissä tietylle tilalle asti. Samoin noin puolet suomalaisista on kiinnostunut viljelemään tai keräämään omaa ravintoaan.

– Pari vuotta sittenhän ajateltiin, että marjat mätänevät tulevaisuudessa metsään, koska marjastus ei kiinnosta nuoria, mutta nykyään myös nuoret ovat innostuneita tästä, kertoo tutkimusjohtaja Tarja Penttilä TNS Gallupista.

Ruokahifistely on hiipunut. Enää ei vertailla kilvan ravintolakokemuksia tai väkerretä monimutkaisia, kansainvälisiä reseptejä.

– Perinteiset reseptit, aito, turvallinen kotiruoka on nostanut suosiotaan, Tarja Penttilä kertoo.

– Minulla on kulunut nyt kaksi suomalaista keittokirjaa ihan viime aikoina. Kotimaisissa resepteissä viehättää se, että ei tarvitse ihmetellä, että mitä tämä ja tämä tuote on tai mistä sitä saa, Tiina Kontola nauraa.

Karppaus alas, proteiinit ylös

Dieeteistä nousussa on proteiinien suosiminen. Tämä näkyy etenkin lihan ja rahkan kulutuksessa. Proteiinien laskeminen kiinnostaa erityisesti nuoria miehiä, mikä on poikkeuksellista. Yleensä ravintoasioissa aktiivisimpia ovat yli 55-vuotiaat naiset.

Karppaamisen eli hiilihydraattien välttelyn trendi on kääntynyt laskuun.

– Meidän tutkimuksissamme enimmillään todellisia karppaajia oli 4 prosenttia, ja nyt heitä on enää 2 prosenttia, TNS Gallupin Tarja Penttilä summaa.

Vaikka karppausbuumi on taittunut, siitä on jäänyt jäljelle hyviä ruokatottumuksia.

– Neljännes kuluttajista suhtautuu hiilihydraatteihin sillä tavalla, että välttää sokeria ja valkoisia vehnäjauhoja. Eli hyvin tällainen järkevä suhtautuminen, Penttilä analysoi.