Lattian pinnoitteeksi Nina oli päättänyt laminaatin. Sen alle oli levitettävä askeläänisuoja ja koska alimpana oli tasoitepohja, tarvittiin myös kosteussulku. Puupohjalle sitä ei välttämättä tarvita. Laminaattia varten alustan on oltava varsin suora; heittoa saa olla korkeintaan 3 mm kahden metrin matkalla.
Käytimme askelääneneristettä, jossa oli myös kosteussulku. Sen asentamisessa ei ole mitään tavanomaisesta eristeestä poikkeavaa, vain reunoissa on edellisen eristekaistan kanssa osittain päällekkäin menevä teippi, joka on kiinnitettävä kunnolla. Tällä tavalla myös saumoista tulee tiiviit.
Jako osui luonnostaan hyvin. Lopetusreunaan ei jäänyt liian kapeaa suikaletta, joten liikkeelle päästiin täysleveällä laudalla, jolloin viimeistä lautaa piti kaventaa vain pari senttiä. Se erikoisuus asennuksessa tällä kertaa oli, että laudat asennettiin poikittain päävaloon nähden, kun yleensähän ne laitetaan sen mukaisesti. Nina oli kuitenkin päätynyt tähän ratkaisuun, koska kattopaneeli oli myös tämän suuntainen.
Laminaatin asentaminen on yksinkertaista hommaa eikä siinä tarvita erikoisia työkaluja. Pöytäsirkkeli on kätevä laite lautojen halkaisemiseen, joskin on muistettava että laminaatti syö terää aika lailla. Parasta teräänsä ei siis kannata tässä työssä tylsyttää.
