Kaisan* lapsuus naisia halveksuvan isän ja alkoholia käyttäneen äidin kanssa on jättänyt naiseen jäljet, jotka eivät ole kadonneet vuosikymmenienkään jälkeen.
Kaisa syntyi 1950-luvun alkupuoliskolla työläisperheeseen, jonka isä ei katsonut neljää tyttölastaan hyvällä.
– Hän oli aina toivonut poikaa itselleen, Kaisa kertoo.
Kaisa muistaa isänsä käyttäytyneen välinpitämättömästi lapsiaan kohtaan.
– Hän oli kuin minua ei olisi ollutkaan. Hän ei välittänyt minusta eikä ottanut minua huomioon.
Äiti haki lohtua alkoholista
Kaisa muistelee olleensa noin 6-vuotias, kun hänen äitinsä alkoi käyttää alkoholia.
– Jääkaapissa oli aina viinapullo, josta äiti naukkaili pitkin päivää. Lauantaisin äiti joi niin kauan että sammui. Isä kantoi hänet aina saunasta sänkyyn. Äiti ei itse koskaan ostanut viinaa, vaan isä osti sitä hänelle. Olen myöhemmin miettinyt miksi.
Lapsille äidin alkoholinkäytöstä ei puhuttu. Isän puheissa äidin sammumiset johtuivat sairauskohtauksista.
Laittomat abortit seurasivat toisiaan
Kaisa muistaa olleensa huolissaan äitinsä terveydestä. Hän muistaa veriset lakanat ja ambulanssin, joka haki äidin sairaalaan useaan kertaan.
– Myöhemmin minulle on selvinnyt, että äidille tehtiin noina vuosina viisi laitonta aborttia. Viimeisen abortin seuraukset jouduin kohtaamaan silmästä silmään.
– Olin tuolloin 11-vuotias. Äiti meni yhtäkkiä todella huonoon kuntoon ja alkoi vuotaa verta. Isä ei ollut kotona. Jouduin avustamaan äitiäni parhaani mukaan. Se oli hyvin järkyttävä tilanne pienelle tytölle. Sen jälkeen äiti sai onneksi ehkäisyn käyttöönsä, ja ei-toivotut raskaudet loppuivat.
