Kaisa järjestää aikuisille naisille "seksivalistusta, joka olisi pitänyt saada jo koulussa" – paljastaa nyt, mitä meille ei kerrota

2:17
"Koen seksiin liittyvissä asioissa häpeää – mikä avuksi?" Seksuaalikasvattaja Kaisa vastaa

"Käyttäkää kondomia. Seksi on miehen ja naisen välillä tapahtuvaa yhdyntää. Varokaa raskautta." Siinä koulujen seksuaalivalistus, jonka kanssa moni elää vuosikymmeniä. Nyt Kaisa haluaisi muuttaa tilanteen tarjoamalla aikuisille naisille uudenlaista valistusta.

Seksuaalikasvatus, joka jokaisen naisen olisi pitänyt koulussa saada. Näin Kaisa Merelä kuvailee Powerful Sexual Aware -nimellä kulkevaa verkkokurssiaan.

Kaisa on valmistunut seksuaalikasvattajaksi vuonna 2019. Vielä heitä ei ole paljoa: ammatti on verrattain uusi, ja siihen on koulutettu vasta muutamia vuosia.

"Kaikki tarvitsevat seksuaalikasvatusta"

Seksuaalikasvattaja kasvattaa ihmisiä kaikkialla päiväkodeista kouluihin. Myös aikuiset tarvitsevat seksuaalikasvatusta – monen tiedot ovat uskomuksista huolimatta ainakin hieman vanhentuneet.

– Kaikkihan me tarvitsemme seksuaalikasvatusta, koska eri elämäntilanteita ja -vaiheita on paljon. Ihminen on seksuaalinen kohdusta hautaan. Jos miettii, millaisen seksuaalikasvatuksen nykykeski-ikäiset tai tätä vanhemmat ovat saaneet, niin aika olemattoman, Kaisa kuvailee.

Hän toivoisi, että myös Suomi haluaisi panostaa seksuaalikasvatukseen esimerkiksi kasvattajien palkkaamisen muodossa.

"Seksuaalisuus on aina kiinnostanut"

Mistä kiinnostus seksiä kohtaan?

– Tätä kysytään minulta aina! Kaisa huudahtaa.

Lyhyt vastaus: puhtaasta uteliaisuudesta. Pidempi vastaus: Kaisa haluaisi muuttaa maailmaa. Tehdä seksistä jotakin, mistä voi puhua vapaasti ja avoimesti.

– Seksuaalisuus on aina kiinnostanut ja tuntunut luontevalta aiheelta puhua. Se on kuitenkin ydinosa meitä, hän sanoo.

Mitä on seksuaalikasvatus, jota emme saaneet?

Mitä sitten on seksuaalikasvatus, jota emme saaneet? Sanalla sanoen kaikki.

– Se, mitä koulussa saimme kuulla, oli yleensä seuraavaa: käyttäkää kondomia, seksi on miehen ja naisen välillä tapahtuvaa yhdyntää ja varokaa raskautta. Näin tiivistetysti, Kaisa sanoo.

Pieni, onnekas joukko sai kokeilla laittaa kondomin tekopeniksen päälle. Edes sitä ei sallita kaikille – kuten ei Kaisallekaan.

– Olin kateellinen niille, jotka saivat kokea edes sen! Nyt, kun itse kasvatan nuoria, näytän aina tämän. Tiedän, että se on sitä eniten kiinnostavaa sisältöä, hän vinkkaa.

– Lisäksi näytän samalla, kuinka kondomista leikataan suuseksisuoja. Suuseksissä suojautumista ei opasteta oikein missään, mikä johtaa seksitautien tarttumiseen suuhun ja huuliherpeksen tarttumiseen genitaaleihin.

Mistä puhumme, kun puhumme naisten seksuaalisuudesta?

Kun Kaisa kehitti seksuaalikasvatus-verkkokurssiaan, hän oli suorastaan hämmästynyt siitä, ettei Suomi jo pursunut vastaavia ideoita. Oikeastiko kukaan ei ollut keksinyt samaa ajatusta aiemmin?

Kaisan kurssi on suunnattu aikuisille naisille. Se käsittelee seksin yhteiskunnallista, kulttuurista, historiallista ja feminististä puolta.

– Mistä puhumme, kun puhumme naisten seksuaalisuudesta? Mitä siitä on vuosisatojen ajan ikään kuin jäänyt sanomatta? Kaisa kysyy.

No, vaikka tämä: millaista seksi olisi, jos tarkoituksena ei olisi tyydyttää penistä? Kaikki ympärillämme elokuvista lehtiin kertoo historian tarinaa, jossa seksi on muotoutunut hyvin penis- ja penetraatiokeskeiseksi.

– Jos seksi olisi muotoutunut nimenomaan naisen nautinnon kautta, eihän se sisäinen käsikirjoituksemme sille, miten seksi tapahtuu, olisi sellainen kuin nyt, Kaisa sanoo.

"Kuukautiset ovat pitkään olleet tabu"

Moni asia säilyy edelleen tabuna. Aikuiselle miehelle voi tulla yllätyksenä, että pikkuhousunsuoja on eri asia kuin kuukautisside.

– Tabu syntyy niin, että asian ympärille luodaan pitkään häpeää. Kun häpeä estää puhumasta asiasta, siitä syntyy tabu. Asia, johon ei mennä. Kaikki tietävät, että tämä aihe kierretään. Esimerkiksi kuukautiset ovat pitkään olleet tabu, Kaisa sanoo.

Naisen seksuaalinen halu ja se, että nainen ylipäätään haluaisi seksiä nautinnon takia vauvan hankkimiseen sijaan, oli pitkään kierrettävien aiheiden listalla. Ajateltiin, että seksi on naiselle aviovelvollisuus; muulla tavalla ajattelevat nähtiin epäsiveinä.

– Seksin historia vaikuttaa esimerkiksi siihen, millaiset suhteet näemme hyväksyttävinä. Heteronormatiivinen suhdekäsitys elää vahvana. Jos joku elää avoimessa suhteessa, polyamoriassa tai ei ole hetero, hän on edelleen vähän normin ulkopuolella, vaikka näin ei pitäisi olla, Kaisa kuvailee.

Milloin oman vartalon häpeilystä tuli normi?

Nykyisin lehdet pursuvat oman kehon hyväksymisohjeita ja rohkaisua vapaaseen, nauttivaan ja hyväksyvään seksiin. Vaikka kehitys on positiivista, ei voi olla miettimättä, milloin oman vartalon häpeilystä tai suoranaisesta vihaamisesta tuli normi.

– Tätä on vaikeaa sanoa, koska se elää on kaikkialla, salakavalasti ja piilossa. Miten puhumme, millaisista asioista tuomitsemme toisiamme? Miten elokuvat vaikuttavat, entä kauneusihanteet? Kaisa pohtii.

Kulttuurin sisälle salakavalasti leivotut asenteet, oletukset ja suoranainen naisviha kertovat, millainen naisen kuuluu olla: kaunis, mutta ei tyrkky. Seksuaalinen, mutta ei liian. Välittää ulkonäöstään, muttei ole liian laitettu – sellainenhan olisi luotaantyöntävää.

– Kulttuuri kertoo, millainen naisen tulisi olla, jotta hän saa olla haluttava tai seksuaalinen. Tai millainen hän saa olla, jotta hän saa ylipäätään olla olemassa, Kaisa sanoo.

Kaisa on vetänyt toisen seksuaalikasvatuskurssin marraskuussa 2019. Palaute oli hyvää. Osa jopa kehui, miten seksin historian, tabujen ja omien rajojen pohtiminen "muutti elämän ihan täysin".

– Toki tavoitteeni olivat korkealla, mutta silti yllätyin siitä! Vaikka kurssin tyyli on opettava ja informatiivinen, moni kokee sen terapeuttisena, sillä kurssi antaa omille tunteille ja kokemuksille ehkä ensimmäistä kertaa sanat, syyn ja luvan: en olekaan outo ja viallinen, vaan elänyt vain tietynlaisen kulttuurin sisällä.

"Voi olla sellainen olo, että ei ole täysin hallinnassa"

Rajojen asettaminen on Suomessakin melko uusi ilmiö ja keskustelunaihe. Jo vuosia on hoettu "sinulla on oikeus sanoa ’ei’", mutta miten se käytännössä tapahtuu, ja mitä siitä seuraa?

Yleisin pelko naisten keskuudessa tuntuu Kaisan mukaan olevan, että mikäli seksille tai muulle tilanteelle sanoo "ei", ihmissuhde menee pilalle ja joku menettää hermonsa.

– Ihminen ajattelee, että jos ilmaisen rajani, tuo toinen ei enää koskaan puhu minulle ja suuttuu. Tämähän on jo itsessään täysin päätöntä: jos toinen suuttuu siitä, että asetat rajat, mikä tämän ihmisen agenda on ylipäätään olla sinun elämässäsi? Sehän paljastaa hänen manipulatiiviset vaikuttimensa, Kaisa sanoo.

Kun ihminen ei tunnista tai osaa asettaa rajojaan, hän on ikään kuin virran vietävissä: asioita vain tapahtuu, ja aina on sanottava "kyllä" – myös silloin, kun ei todellakaan haluaisi.

– Voi olla sellainen olo, että ei ole täysin hallinnassa sen suhteen, mihin elämä tai sosiaaliset tilanteet menevät. Pitää esimerkiksi pelätä flirttailutilannetta tai seksitilannetta, koska ei osaa sanoittaa omia rajojaan, Kaisa kuvaa.

Rajojen asettaminen edelleen outo tilanne

Kun omia rajojaan sitten alkaa tunnistaa ja uskaltaa sanoittaa, seuraa yleensä välitön voiman tunne: minulla on homma hallussa, pystyn sanomaan "ei" juuri silloin, kun siltä tuntuu! Kaisa huomauttaa, että tilanne on usein kummallekin osapuolelle vieras.

– Koska emme ole kulttuurissamme opetellet asettamaan rajoja, tilanne on myös vieras sille toisella puolella istuvalle. Jos joku yhtäkkiä asettaa rajan, se voi tuntua tosi loukkaavalta. Emme ole tottuneet tähän. Kun kulttuurimme kehittyy siihen suuntaan, että on luonnollista ja sallittua asettaa rajoja, se alkaa tutua kaikille luontevammalta, Kaisa kannustaa.

Nuoret aikuisiin verrattuna hyvin tiedostavia

Positiivisiakin uutisia on: Kaisan mukaan nuorilla menee hyvin, ja he ovat usein aikuisiinkin verrattuna hyvin tiedostavia.

– Kun menen seksuaalikasvattamaan kouluun, onhan se nuorilla oleva tieto ihan eri tasolla kuin meillä vaikka oli, kun olin itse nuori. Nuoret ovat hyvin tietoisia joistain asioista, mutta toisista perusasioista, kuten ehkäisystä, ei taas välttämättä ole samalla tavalla hajua, Kaisa kuvailee.

Moni saa seksitietoutensa nimenomaan netistä. Jo vuosikausia monen vanhemman kauhistus on ollut internet ja varsinkin siellä vaaniva porno. Kaisa pitäisi seksiasioiden googlaamista kaksiteräisenä miekkana: paljon hyvää tietoa löytyy nopeasti, mutta toisaalta netissä on myös paljon tietoa, joka ei pidä paikkaansa.

– Pelätään sitä, että porno on niin saatavilla ja nuoret menevät pilalle. Emme voi koskaan estää sitä, että nuoret näkevät pornoa. Emme voi vain blokata kaikkea maailman pornoa. Nuoret joka tapauksessa tulevat näkemään sen, Kaisa sanoo.

– Tähän voi vastata sillä, että seksuaalikasvatus olisi yhtä helposti saatavilla kuin porno. Seksuaalikasvatuksen pitää myös sisältää pornon käsittely: mitä se on, mitä varten se on tehty, miksi pornoa on olemassa?

"Kiellosta alkaa kehittyä häpeää"

Kaisan mukaan tärkeintä on, ettei nuorta aliarvioida. Kasvatusmetodina ei voi toimia se, että kielletään kaikki ja oletetaan, että elämä sujuu sen jälkeen kitkatta.

– Kiellosta alkaa kehittyä häpeää: miksi tämä on kielletty? Onko tässä jotain pahaa, onko seksikin pahaa? Kaisa kuvaa.

Pieni lapsi puhuu asioista avoimesti ja saattaa kertoa innostuneesti esimerkiksi pippelistään, jonka nimen on juuri oppinut. Moni aikuinen punastelee aihetta – ja aivan turhaan. Lapselle voi vastata esimerkiksi "niinpä sinulla onkin pippeli!".

– Lapsi ei tee eroa siinä, onko kyseessä nenä, pimppi vai pylly. Aikuinen se alkaa luoda arvolatauksia sanomalla, että tämä kehonosa on parempi kuin tuo. Siitä alkaa kehittyä häpeää: lapsi alkaa ajatella, että tämä on pahaa. Se voi näyttäytyä monenlaisina ongelmina myöhemmin, Kaisa huomauttaa.

2:41
Miksi "tyttöjen ja poikien leluista" pitäisi jo luopua? Niin sanotut tyttöjen ja poikien lelut ovat olleet normi, joka on nyt murtumassa. Psykologi Laura Blomqvist näkee kehityksen hyvänä.

Ideaalitilanteessa seksuaalikasvatus lähtee pikkulapsesta. Se ei siis rysähdä käyntiin kertaheitolla vasta, kun lapsi on täyttänyt 15.

– Ei siis ajatella: "lapseni täytti 15, nyt istutaan alas ja puhutaan nämä asia puhki!" Tuollainen voi olla lapselle jännittävä ja pelottava tilanne, ja silloin siitä tulee iso juttu.

Seksuaalikasvatus kuulostaa sanana suurelta, mutta oikeasti se alkaa pienistä, arkisista hetkistä. Kun lapsi kysyy, mistä vauvat tulevat, hänelle vastataan asiallisesti ja ikätason mukaan.

– Tosi tärkeää seksuaalikasvatuksessa on, ettei ikinä valehdella. Jos kerran valehtelee, että haikara tuo lapset ja kahden vuoden päästä sanoo "se olikin vale, tämä on totuus", niin lapsi ei enää usko. Aikuisen tehtävä on tarjota aina oikeaa tietoa ikätason mukaisesti, Kaisa sanoo.

– Kyllä seksi seksiä on. Ei nuorelle tarvitse hyssytellä tai puhua varovaisesti. Ihan samalla tavalla voi puhua kuin aikuiselle. Lapsille puhutaan tietenkin ikätason mukaisesti.

"Et ole outo, jos koet häpeää"

Jos kotona seksistä ja seksuaalisuudesta puhutaan syyllistäen, salaillen ja pahaksi leimaten, saattaa kehittyä häpeän tunne, jota moni kantaa aikuisuuteen asti. Kaisa lohduttaisi sanomalla, että toivoa on – asioita voi muuttaa.

– Aluksi kannattaa tunnistaa, että et ole outo, jos koet häpeää! Tosi moni kokee häpeää nimenomaan seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa, Kaisa sanoo.

– Seuraavaksi voi miettiä, mistä se häpeä on voinut tulla. Muistatko yksittäisiä kokemuksia, joissa joku on häpäissyt tai kiusannut, pilkannut? Ala jäljittää, mistä se on peräisin: onko joku sanonut jotakin, vai onko kyseessä oma ajatukseni?

Aina syytä ei löydy. Silloin mieleen voi pesiytyä ajatus siitä, että minä nyt vain olen tällainen – viallinen. Siitä ei kuitenkaan Kaisan mukaan ole kyse.

– Jos suoraa syytä ei ole, silloin syy luultavasti on kulttuurinen, historiallinen ja yhteiskunnallinen ilmapiiri, jossa me kaikki elämme. Se on syy sille, miksi niin monella on häpeää, vaikka mitään selkeää kokemusta ei olekaan, mistä häpeä olisi tullut.

Tärkeintä olisi uskaltaa kyseenalaistaa ja puhua avoimesti. Tabuja rikkoessaan ihminen usein huomaa, ettei ole yksin. Samalla voi huomata, että suuresti hävettänyt asia onkin vain kulttuurin tuottamaa huijausta, Kaisa vinkkaa.

"Näen niin, että keho muistaa kokemansa kokemukset"

Kaisa uskoo, että parhaimmillaan muutos makuuhuoneessa leviää muihinkin elämän osa-alueisiin.

– Näen niin, että keho muistaa kokemansa kokemukset ja ne jäävät meihin. Jos kokee todella hyvää seksuaalista nautintoa niin, että se on päivittäin mukana elämässä, toki se alkaa jossain vaiheessa vaikuttaa elämään: siihen, miten olet, kävelet, miltä omassa kehossa tuntuu, Kaisa kuvailee.

– Alat ehkä arvostaa kehoasi eri tavalla, kun se on tarjonnut tajunnanräjäyttäviä kokemuksia. Se näkyy suoraan siinä, miten alamme kohdella kehoamme muutenkin.

"Ensimmäisen 'ein' sanominen on voimakas kokemus"

Hän uskoo, että seksuaalisten rajojen tunnistaminen ja asettaminen auttaa ihmisen pois niin sanotusta kynnysmaton roolista myös muilla tavoilla.

– Ensimmäisen "ein" sanominen on yleensä todella voimakas kokemus. Kun sanoo "ei", oikein huumautuu siitä! Usein tästä alkaa oikea innostus, kun huomaa, miten hienoa ja kivaa rajojen asettaminen on, Kaisa sanoo.

– Voi edetä elämässä sinne, minne haluaa, vain sanomalla "ei" ja "kyllä" oikeille asioille. Kun vain uskaltaa ja löytää sen, mitä oikeasti haluaa. Se alkaa ennen pitkään näkyä myös muualla: työelämässä, ihmissuhteissa.

Kaisan POWERFUL SEXUAL AWARE alkaa 27.1. Kaisan löydät myös Instagramista.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja

    MTV Oy on osa Teliaa. Yrityskaupan myötä olemme päivittäneet tietosuojasivustomme ja tietosuojakäytännöt. Päivitetyt tietosuojakäytännöt astuvat voimaan 15.4.2020. Lue lisätietoja tästä.