Kaija on oikea Pihtiputaan mummo – somettaa ja syö läskisoosia

Kun Kaija Aikioniemi vastaa puhelimeen, aamulla leivotut leivät ovat jo ehtineet uuniin paistumaan. Kuinkas muutenkaan, onhan pullantuoksuinen emäntä virallinen Pihtiputaan mummo.

Pihtiputaalla on valittu Pihtiputaan mummo yleisön ehdottamien paikkakuntalaisten joukosta vuodesta 1994 lähtien kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vuonna 2012 nimikkeen saanut Kaija on järjestyksessään jo seitsemäs tittelin haltija.

Edustustehtäviä mummolla on kuin missillä konsanaan.

– Olen ollut messuilla kuuluttamassa, vanhuksien luona laulamassa, syntymäpäivillä ja kaikenlaisissa ravi-, hiihto- ja lentopallokilpailuissa. Mummo on aina valmiina lähtöön, kun joku pyytää johonkin tilaisuuteen. Kutsu käy ja mummo menee, Kaija kertoo tittelin mukanaan tuomista velvoitteista.

Jännittävimpänä mieleen on jäänyt tasavallan presidentin Sauli Niinistön tapaaminen Pihtiputaan Keihäskarnevaaleissa.

– Leivoin presidentille leivän. Sain häneltä henkilökohtaisen kiitoskirjeen, ja sehän on mummon aarre todella.

Kaija on oikeastikin mummo, sillä hänellä on kolme lapsenlasta, 13-vuotias poika ja 11-vuotiaat kaksoset.

– He asuvat Kempeleessä Oulun lähellä ja tulevat tänne aina silloin tällöin. Se, että saa lapsenlapset syliinsä ja näkee niiden sirkkusilmät ja että ne pärjäävät tuolla elämässä, on parasta.

Vain työtä puuttuu

Kaija asuu Pihtiputaalla edelleen samassa talossa kuin syntyessään.

– Pihtipudashan on maailman paras paikka! Täällä on Suomen puhtain ilmasto ja järviä ja luontoa. Ihmiset tykkäävät olla täällä, Kaija sanoo.

Kaija itse huhki työvuotensa maatilan emäntänä ja maatalouslomittajana. Sittemmin maaseutukin on muuttunut.

– Pienet tilat ovat hävinneet ja karjakoot suurentuneet. Robottitiloja on Pihtiputaallakin muutama. Ihan kurjalta näyttää, kun kylällä saattaa olla vain yksi viljelijä. Ja yksinäisiä viljelijöitä ne sitten ovat.

Palveluita noin neljän tuhannen asukkaan paikkakunnalla on Kaijan mielestä riittävästi.

– Erikoisliikkeet kyllä vähän vaikertavat. Tämä aika ei ole nyt ihan hyvä kauppiaille.

– Ei Pihtiputaalta puutu yhtään mitään, paitsi työtä. Työn puute vaikuttaa ihmisten muuttamiseen ja elämiseen. Monet nuoretkin tulisivat takaisin maalimalta, kun vain olisi töitä.

”Tulkaa katsomaan tätä tavallisen ihmisen elämistä”

Toimittajia on jo pitkään neuvottu kirjoittamaan jutut niin, että Pihtiputaan mummokin ne ymmärtää. Pihtiputaan mummon mielestä tässä onnistutaan nykyään aika hyvin, mutta maaseutua kohtaan voitaisiin olla myönteisempiä.

– Että tulisitte toimittajat tänne paikan päälle näyttämään, miten täällä kuitenkin on ihan hyvä elää, vaikka kaupunki on vetänyt meistä suurimman osan. Tekemään semmoisia ohjelmia, missä ei koko ajan katsota, millä tavalla eläimet kärsii navetoissa. Kun eivät ne todellakaan kärsi – koska niistä yritetään tuotosta, niin ne on hoidettava hyvin. Tulkaa katsomaan ja kuvaamaan tätä tavallisen ihmisen elämistä, Kaija sanoo.

– Negatiivisia asioita on mediassa hirveästi. Sitä haluaisi kuulla myös ihmisten onnistumisista elämässä. Ei aina semmoista, että käy huonosti. Se tuntuu pahalta ja masentaa.

Kaijan mielestä asiat ovat Suomessa yleisesti ottaen melko hyvin.

– Hyvin paljon paremmin kuin silloin, kun minä olen syntynyt ja elänyt lapsuuteni. Todella paremmin on kaikilla elämä. Mutta tietysti on syrjäytyneitä, niitä on ollut aina, ja niitä meidän muiden pitää auttaa.

”Aika vaikeistakin tilanteista pääsee eteenpäin”

Mummona Kaija on nykyaikainen.

– Netti on elintärkeä. Facebookissa pitää totta kai käydä päivittäin kurkkaamassa, mitä kaverit sanovat, Kaija naurahtaa.

Ruoan suhteen vanhempi tosin tuntuu paremmalta.

– Ihan sitä ennenvanhaista ruokaa meillä laitetaan. Läskisoosia! Nyt yritin jotain munakoisojuttua laittaa, niin tuolla se kököttää toinen munakoiso – ei tehnyt kauppaansa kaverille, eikä oikein itsestäkään maistunut hyvältä. Vanha on ihan hyvä.

Pihtiputaan mummo neuvoo pitämään elämään positiivisen asenteen.

– Vaikka tulee hankalia tilanteita, niin kyllä niistä selviää, kun ei anna niiden tulla hallitsevaksi elämään. Pitäisi jaksaa olla positiivinen, niin aika vaikeistakin tilanteista pääsee eteenpäin, Kaija sanoo.

Kuva: Kaija Aikionimen kotialbumi

Iloa päivään!

Katso alla olevasta videosta, kuinka iloisesti lehmät hyppelehtivät laitumelle Helsingissä toukokuussa vuonna 2010.