Käännytyslaiksi kutsutun rajalain valmistelu on nytkähtänyt eduskunnassa piirun verran eteenpäin, ensin SDP:n eduskuntaryhmässä ja sen jälkeen hallintovaliokunnassa.
Hallintovaliokunta sai pitkien neuvottelujen jälkeen valmiiksi mietintöluonnoksen, joka kelpasi myös oppositiopuolue SDP:n enemmistölle.
Luonnos päätettiin lähettää SDP:n vaatimuksesta vielä kertaalleen perustuslakivaliokunnan tarkistettavaksi, vaikka hallintovaliokunnan perussuomalaiset vastustivat jälkitarkastusta. Asiasta kertoi hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas (ps.).
Peltokankaan mukaan perussuomalaiset katsoivat, ettei asian lähettämiselle vielä perustuslakivaliokuntaan ollut oikeudellista perustaa. Perustuslakivaliokunta ei ollut sitä edellyttänyt.
– Mutta äänestystulos on, ja pulinat pois, Peltokangas sanoi.
Iltapäivällä valmistunutta mietintöluonnosta ei Peltokankaan mukaan julkisteta tässä vaiheessa.
Perustuslakivaliokunnan kokous alkoi heti hallintovaliokunnan saatua mietintöluonnoksensa valmiiksi. Sillä tuskin kovin montaa päivää käsittelyyn menee.
Lakiesitys on määrä saada eduskunnan suureen saliin ensi viikon tiistaina, ja asiasta olisi tarkoitus äänestää ensi viikon perjantaina.
Lue myös: Kimmo Sasi: Asiantuntijat ovat politisoituneet perustuslakivaliokuntaa enemmän
Lindtman: SDP:n ehdot täyttyivät
Mietintöluonnos kelpaa selvälle enemmistölle SDP:n eduskuntaryhmästä, mutta ihan kaikki eivät ole vakuuttuneita.
Asiasta kertoivat alkuiltapäivästä SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen.
– Kannatamme tämän neuvottelutuloksen hyväksymistä niin, että hallintovaliokunta voi lähettää sen eteenpäin, ja mikäli perustuslakivaliokunnalta tälle tulee kuittaus, voimme viedä tätä lakia eteenpäin, Lindtman summasi ryhmän kokouksen jälkeen.
SDP:n eduskuntaryhmä oli tiistaina aamusta asti koolla puimassa hallintovaliokunnan lakiesityksestä valmistelemaa mietintöä ja siitä saavutettua neuvottelutulosta.
Lindtmanin mukaan kaikki SDP:n ehdot toteutuvat hallintovaliokunnan neuvottelutuloksessa.
SDP oli vaatinut, että hallintovaliokunta tekee hallituksen esitykseen muutoksia ja että mietintö käy vielä kertaalleen sen jälkeen perustuslakivaliokunnan tarkastettavana.
Varsinkin perustuslakivaliokunnan niin sanotun b-lausunnon tarpeellisuudesta oli Lindtmanin mukaan eniten kitkaa, mutta sekin SDP:n vaatimus hänen mukaansa siis kompromississa hyväksyttiin.
Tuppuraisen mukaan kokouksessa muodostettiin ryhmän yhteinen kanta, jonka mukaisesti SDP:n jäsenet hallintovaliokunnassa toimivat.
Hänen mukaansa joitakin eriäviä näkemyksiä oli ja se on luonnollista, koska kysymys on hyvin vaikea.
– Tämä ei tietenkään kuvaa meidän lopullista äänestyskäyttäytymistämme salissa, vaan se riippuu siitä, miten perustuslakivaliokunta kokonaisuudesta tulee lausumaan, Tuppurainen sanoi.
SDP on vaa'ankieliasemassa
Hallintovaliokunta on viilannut pitkään mietintöä, jonka myötä riittävän moni kansanedustaja voisi hyväksyä lain eduskunnan täysistunnossa.
Poikkeuslaki vaatii viiden kuudesosan enemmistön, jotta se saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. SDP on asiassa vaa'ankieliasemassa, sillä puolueen edustajien kannat ovat olleet jakaantuneet.
Enemmistö kansanedustajista vaikuttaisi olevan sillä kannalla, että poikkeuslaki tulisi varmuuden vuoksi säätää kansallisen turvallisuuden perusteella ja myös siksi, että itäraja on ollut pitkään suljettuna.
Hallituspuolue RKP:stä kansanedustaja Eva Biaudet on kertonut äänestävänsä esitystä vastaan. SDP:stä ainakin puolueen varapuheenjohtaja Nasima Razmyar ja kansanedustajat Elisa Gebhard ja Johan Kvarnström ovat vastustaneet hallituksen esitystä.
Jos kaikki äänestäjät eli 199 edustajaa ovat paikalla, lakiesityksen läpimeno kestää vain 33 vastaan äänestävää kansanedustajaa.
Lakiesitystä vastustavilla vasemmistoliitolla ja vihreillä on yhteensä 24 edustajaa, joten kymmenen muiden puolueiden edustajaa voisi ratkaista äänestyksen tuloksen.
Lain myötä Suomen ei tarvitsisi tilapäisesti ja tietyissä poikkeuksellisissa tilanteissa ottaa ulkorajalla turvapaikkahakemuksia vastaan. Sillä halutaan torjua välineellistettyä maahantuloa.
Ei kosmeettisia parannuksia
SDP on punninnut esitystä yhtäältä Venäjän uhan ja kansallisen turvallisuuden näkökulmasta ja toisaalta Suomea sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden ja oikeusvaltion näkökulmasta.
Tuppuraisen mukaan hallituksen esityksessä sellaisenaan ei ollut riittävää oikeusvarmuutta ihmisoikeusnäkökulmasta eikä rajavartijoiden näkökulmasta.
Esitykseen tehdyt parannukset eivät hänestä ole kosmeettisia, vaan aitoja parannuksia, joilla minimoidaan ristiriitaa Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.
Myös perustuslakivaliokunta edellytti esitykseen muutoksia muun muassa turvapaikanhakijoiden valitusoikeuden osalta.
– Täytyy toivoa, että lakia ei koskaan tarvitse soveltaa, vaan se toimii ennaltaehkäisevänä pidäkkeenä Venäjän toiminnalle, Tuppurainen sanoi.
Ratkaiseva neuvottelu hallituksen sisällä
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kävi maanantaina keskusteluja ainakin SDP:n ja RKP:n kanssa.
Lindtmanin mukaan keskustelu oli hyvin suoraa. Hän uskoo kuitenkin, että ratkaisevat loppukeskustelut jouduttiin käymään lopulta hallituksen sisällä sellaisen tuloksen saavuttamiseksi, jonka SDP:kin voi hyväksyä.
– Meillä on rajanaapurina häikäilemätön valtio, joka on valmis käyttämään kaikkia keinoja horjuttaakseen Suomea ja sen turvallisuutta. Se, miten tähän vastataan, on todella herkkä tasapainotilanne. Mikäli perustuslakivaliokunta antaa vihreää valoa, olemme valmiit lakia lopullisesti puoltamaan, Lindtman sanoi.