Jussi

Syntymävuosi: 1986, 27v

Horoskooppimerkki: Niin Jousimies kuin olla ja voi

Siviilisääty: Naimisissa, jee, 12.7 päräytettiin naimisiin vihdoin viimein!

Kotikaupunki: Kemi, synt. Oulu

Ammatti tai koulutus: Toiminnanjohtaja. Ylioppilas, on sitä ammattikorkeakoulussakin tullut istuttua pari vuotta liiketaloutta ja markkinointia opiskelemassa, mutta työelämä vei mukanaan.

Pituus: 173,5 cm. 174 onnistuu tarvittaessa, jos vähän huijaa ja varvistaa.

Paino (vastaa halutessasi): Juu, en halua vastata, pudottaa kyllä…

Perheenjäsenet: Vaimo, lapset 3v. & 6v.

Harrastukset: Lukeminen, kirjoittaminen, baareissa tanssiminen, elokuvien katsominen.

Lemmikkieläimet: Kotona kissat: ”Killi” & ”Bellatrix Lestrange aka Bella”

Haaveammatti lapsena: Ensimmäinen: lakaisukoneenkuljettaja. En tiedä mistä se tuli, varmaan jossain näin sellaisen. Haave ja toiveammatteja oli ja meni, ja on vieläkin.

Haaveilen: Ehkä olisi hienoa saada vielä poika jossain vaiheessa. Mutta tyttöjen kanssa on itselle helpompaa, joten ei mikään pakko. Siinä varmaan pääsisi haastamaan itseä vielä uudella tavalla. Siitä henkilökohtaisesti, että saisin kirjan / kirjoja julkaistua. Ja saisin vain kirjoitella kirjoja, ja ihmiset tykkäisivät niistä ja yhden kirjan luettuaan kysyisivät milloin seuraava tulee.

Mottosi: Kuka se ketun hännän nostaa, jos ei kettu itse

Kuvaile tavallinen päiväsi arkena?

Vaihtelee. Esimerkkipäivä: herätys 4.45, kuppi kahvia, vaimo töihin autolla, takaisin kotona 5.55. Takaisin nukkumaan. Pienin tyttö herää 6.30, piirretyt päälle ->

suihkuun. Parranajo, hampaiden pesu yms. 7.00 Isompi tyttö herää > tappelu kumpi saa tytöistä saa pötkötellä isommalla sohvalla, tappelun selvittely.

Uusi tappelu siitä, katsovatko Foxia vai Pikkukakkosta. Puuro mikroon, puuroa ja maitoa, lisää kahvia. Tytöille vaatteet päälle ja päiväkotiin, olemme myöhässä viisi minuuttia aamupuurolta, joka 8.15 viimeistään.

Mutka kotona, koska unohtui lippis/unikaveri/tossut/mitä vaan. Lisää kahvia, mutka päiväkotiin. Töihin 8.45.

Töissä Excelin täyttöä, suunnittelua, soittelua, ihmettelyä, lisää kahvia. Lounasta 11–12 välillä. Vaimo töistä klo 14. Pariksi tunniksi takaisin töihin, lapset ”päikistä” ja kaupan kautta kotiin. Vaimo nukkuu vielä päiväunia, pikaisesti jotain ruokaa. Vaimon herätys, lapset katsovat Pikku Kakkosta ja syö olkkarissa. Ruoan jälkeen halitaan hetki, ja sitten iltasella touhuillaan jokainen omiamme, jos ei käydä kaupassa tai jossain.

Lapset nukkumaan klo 20-21 paikkeilla ja sit katsotaan jakso-pari jotain NetFlixistä. Sitten vaimo nukkumaan, itse saatan valvoa pari tuntia, pelailla esimerkiksi Football Manageria, tai, jos inspis iskee, niin kirjoittelen kirjaa. Jos hyvä kirja kesken, niin luen sitä. Sitten nukkumaan, ja seuraavana aamuna ylös.

Kuvaile tavallinen päiväsi viikonloppuna?

Lauantai: heräillään aamulla 6.30, kun pienin tyttö herää. Mehua lasillinen ja piirretyt päälle. Takaisin nukkuun. Kello 7.00 isompi tyttö herää, ja hoitaa kaukosäädintä pari tuntia. Kello 8.30 ”meillä on nälkä”, banaania/leipää ensi alkuun. Kello 9.30 itse heräilen.

Kello 10.30 kahvinkeittoa, kello 11.00 vaimo heräilee, aamupalalle, lapset tulevat myös ottamaan hobittimaisesti ”second breakfastin”. Kello 12.00 joko vaimo lähtee töihin, tai itse lähden kakkostöihin, jos vaimolla ei töitä.

Syksyisin, kun vaimo koulussa, niin enemmän vapaita viikonloppuja, jolloin lähdetään koko porukalla jonnekin, esimerkiksi Ikeaan tai uimaan. Joskus sukulaisiin. Monesti lauantai myös siivouspäivä, jolloin vaimo aloittaa heti kello 12.00, itse joskus kello kahden paikkeilla, siihen asti kattelen jotain työjuttuja, luen kirjaa tai pelailen Football Manageria.

Kello viiden paikkeilla isompi tyttö lähtee kyläilemään kaverille, pienimpi leikkii tai katsoo leffaa, siinä jotain touhuillaan porukalla ja itseksemme, kunnes ilta, ja kaikki nukkumaan.

Joskus viikonloppu menee niin, että lapset viety mummulaan perjantaina, ja isi ja äiti lähtevät hummailemaan lauantai-iltana baariin, ja grillin kautta kotiin aamuneljän paikkeilla. Sitten isi heräilee kello 9-11 maissa ja äiti kello 14.00 maissa. Lapset haetaan kello 16–17 maissa ja syödään samalla anopin ruokaa, joka on aina hyvää (ainakin jos joku kysyy!).

Mitkä ovat elämäsi kolme suurinta saavutusta?

Se, että löysin itselleni upean naisen, ja päästiin naimisiin asti. Se, että olen hänet onnistunut pitämään, hänen avullaan paremmaksi muuttumaan, ja hänestä vielä ihanamman muovaamaan.

Saman naisen kanssa tehdyt ja kasvatetut lapset tietenkin, se projekti on kovasti kesken, mutta hyvältä näyttää. Upeita tyttöjä ovat.

Kolmas suuri saavutus odottaa vielä itseään, ja liittyy minuun itseeni. Sanotaan tässä vaiheessa se, että perhe on onnistuttu elättämään ja työelämässä leivän syrjässä rimpuilemaan erinäisissä tehtävissä ja organisaatioissa. Suuri läpilyönti odottaa kuitenkin vielä itseään ja suuret saavutukset.

Mitkä ovat parhaat puolesi ja piirteet, joilla erotut muista?

Kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, ja kyky selviytyä mistä vain samalla säilyttäen positiivisen asenteen. Huumorintaju, ja kommentit. Yleinen hyvä meininki. Hyväntahtoisuus ja – tuulisuus.

Positiivisuus, mutta ei ärsyttävyyteen asti. Viiltävät ja terävät kommentit asioihin kuin asioihin. Kyky keskustella mistä vaan ja kenen kanssa vaan.

Mitkä ovat huonoimmat puolesi?

Se, että ”älykkyys” ja ”hauskat kommentit” menevät joskus liian pitkälle ja se on vain ilkeää. Se, että aina pitää voittaa, oli se sitten tappelu tai väittely, vaikka pitäisi lyödä vyön alle, tai mennä harmaalle alueelle. Se, että välillä ei vaan kiinnosta tai nappaa. Se, etten osaa ottaa elämää ja asioita tosissaan. Se, etten ole aina valmis menemään mukavuusalueeni ulkopuolelle, enkä ole valmis haastamaan itseäni tarpeeksi. Se, että olen omahyväinen ja itsekäs. Se, etten aina muista olla tarpeeksi itsekäs tietyissä asioissa, ja ottaa omaa aikaa ja tilaa.

Mitä näet itsesi tekemässä kymmenen vuoden kuluttua?

Vaimon kanssa elellään vihdoin omakotitalossa, talous kunnossa, lapset teini-ikäisiä kiukuttelijoita, kirjoittelen kirjaa, olen ehkä julkaissut jo joitain. Teen juttuja viihdebisneksessä ja jalkapallon parissa.

Mikä on repäisevin asia, jonka olet elämässäsi tehnyt?

Tämä BB-haku, ei mitään lähellekään tällaista ole tullut tehtyä. Minun kohdallani hakeminen kun tarkoitti sitä, että samalla ilmoitin itseni suoraan taloon – tiesin, että pääsen.

Kuka on elämäsi tärkein henkilö ja miksi?

Vaimo. Koska ilman häntä en olisi tässä missä olen nyt. Ja pidän siitä missä olen nyt. Voisin olla uralla paljon pidemmällä, tai ihan missä vain. Mutta en olisi näin onnellinen.

Mitä kadut elämässäsi?

Sitä, että vaikka osaan tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, en ole aina halunnut. Ei ole kavereita niin paljoa kuin voisi olla. Lähimpiä ihmisiä on muutenkin elämässä tullut loukattua liikaa, ehkä niin, että kaikkea sanomaani ei saa anteeksi. Kaduttaahan se.

Millainen on ihannemiehesi tai -naisesi? Voit antaa myös esimerkiksi julkkiksen.

Vaimo on ihannenaiseni. Tummat hiukset ja silmät, tulinen luonne. Sellainen, jolle ei ryppyillä, mutta joka on ensimmäisenä puolustamassa heikompia. Sellainen, joka ei kuuntele paskapuheitani. Joka ei usko valheitani. Joka ei osta ajatuksiani pureskelematta ja tekemättä niistä parempia. Sellainen, joka pitää jalkani maassa, kun meinaan lähteä lentoon ilman siipiä. Sellainen, joka nostaa pystyy kun olen maassa, ja potkaisee vauhtia persuksille, kun olen paikoillani liian kauan.

Jos saisit viettää päivän kenen tahansa ihmisen kanssa maailmassa, kenet tapaisit ja miksi?

Nightwishin Tuomas Holopaisen kanssa. Toivon, että järjestyy BB-talossa.

Nightwish iski minuun lujaa kesällä 2000 Kuusamon reissulla. Pitkän automatkan kuuntelin ”Wishmaster”-levyä ja luin Tarua Sormusten Herrasta, olin lukenut Hobitin jo ekalla luokalla, mutta tuolla kolmannella yrittämällä pääsin Tarussa yli 100 sivun – Nighwishin voimalla.

Minulle tuli jo tuolloin ideoita siitä, millainen fantasiakirjastani tulee. Ja ideat ovat koko ajan jalostuneet päässäni. Muutamaa vuotta aiemmin olin lukenut Don Rosan sarjakuvakirjan ”Roope Ankan Elämä ja Teot” ja se liittyi osaltaan siihen. Kun Roope matkoillaan vaelteli ympäri maailman, tajusin, kuinka jokaisessa maailman kolkassa oli taikuutta tai ainakin legendoja siitä ja yliluonnollisia aineksia.

Tästä kirjastani tehtäisiin elokuva ja sen musiikin säveltäisi Tuomas Holopainen, joka oli tehnyt ne kappaleet, jotka inspiroivat minut lukemaan ja kirjoittamaan. Tämä idea oli minulla selvänä päässä 14–15 -vuotiaana tuolloin 2000–2001, ja se ei ole mihinkään hävinnyt. Myöhemmin Tuomas kertoili haastatteluissa, kuinka diggaili elokuvamusiikkia, ja minä vaan myhäilin, että niinpä tietenkin. Minun projektit vaan tuppaavat kestämään, ja Tuomas pistää touhuksi. Niinpä kyllästyttyään odottamaan minun kirjani valmistumista hän joutui kyhäämään oman elokuvansa ”Imaginaerum. Ja tietenkin vuonna 2014 Tuomas julkaisi oman albuminsa, joka oli saanut innoituksensa ja nimensä samasta kirjasta kuin minun kirjani.

Niinpä Tuomaksen kanssa juttelisin tästä kirjastani, hänen teksteistään, siitä miten ne sijoittuvat siihen, ja millaisiin paikkoihin ja tunnelmiin musiikkia tulee. Haluaisin kuulla, mitä mieltä Tuomas on ideasta, ja jos kirja menestyisi ja olisi hänen mielestään hyvä, niin tekisikö hän siihen musiikit. Ja muutenkin jauhettaisiin fantasiakirjallisuudesta ja teksteistä, runoudesta. Musiikista ei välttämättä, koska en siitä niin paljon tiedä tai ymmärrä. Juotaisiin kaljaa samalla, maistettaisiin Nightwish-viiniä. Mutta siitä minä lähden, että jossain vaiheessa kirjani julkaistaan ja Tuomakselle lähtee oma kappaleensa.

Mitä ominaisuuksia arvostat eniten toisissa ihmisissä?

Hyvää keskustelukykyä.

Minkälaisia ihmisiä et voi sietää?

Sellaisia, jotka luulevat itsestään liikoja. Ovat täynnä itseään, eivät anna muille suunvuoroa, eivätkä muiden mielipiteille arvoa. Jotka pitävät itseään älykkäinä, mutta joiden tunneäly on pesusienen tasoa. Jotka eivät välitä muista ihmisistä tai heidän tunteistaan tarpeeksi. Jotka eivät välitä yleisistä normeista tai käyttäytymissäännöistä. Älkää siis toista minua ottako taloon...

Ei vaan, tyhmien ihmisten sietäminen on vaikeaa, mutta heistä voi olla paljon iloa, joten sopivissa määrin heitäkin sietää.

Miksi hait BB-taloon?

Miksi Paulo Coelho kirjoitti Alkemistin, koska hänen kuului tehdä niin. Minä tunsin sisälläni, että minun kuului tehdä näin. Tämä on lyhyt pätkä elämäni tiellä, eikä minulla ole mitään käsitystä minne se vie, mutta aion nauttia matkasta. Välillä poikkean polulta ja käyn ihailemassa maisemia tai poimimassa kukkia. Onko tämä sitten sivupolku vai osa tietäni, kuka tietää. Ajattelin aina, että teen ensin jotain hienoa ja minusta tulee siksi julkkis. En saanut sitä aikaiseksi ja kyllästyin odottamaan – päätin tulla ensin julkisuuteen ja tehdä sitten jotain sillä julkisuudella ja katsoa, mitä julkisuus tekee minulla ja minulle. Mielenkiinnolla odotan.

Mitä et missään nimessä tekisi talossa?

En ala asettamaan mitään rajoituksia. Vaimo on aikonut tehdä siviilissä sen, mitä minä talossa, joten sen mukaan… Mutten varmasti tekisi mitään inhottavia asioita toisille, tehtäviin liittyen en ala rajoittamaan itseäni, tehdään niin paljon, että se riittää, ja varalta vähän päälle.

Mitä kolmea asiaa sinulla tulee talossa ollessasi eniten ikävä ulkomaailmasta?

1. Ihmisiä; a) perhettä b) muita minulle tärkeitä ihmisiä c) kaikkia muita ihmisiä talon ulkopuolella
2. Vapautta tehdä, mitä haluaa
3. Kirjoja. Vaikken ole niitä tänäkään vuonna lukenut niin paljoa kuin olisin halunnut, on minulla silti kirjahylly niitä täynnä ja mahdollisuus lukea niitä koska vaan.

Minkälaisista asioista todennäköisesti hermostut talossa?

Typeryyksistä, sääntöjen turhasta rikkomisesta, jos siitä rangaistaan toisia, lapsellisuudesta: en jaksa toisten lapsia siellä paimentaa, kun omista pidän lomaa.

Minkälaiset asiat saavat sinut ilahtumaan talossa? 

Bileet, tanssiminen, haastavat ja mielenkiintoiset tehtävät, urheilu, kuntoilu, hyvät keskustelut, hyvä ruoka ja juoma. Elokuvien katsomien, touhuilu, lukeminen. Jos saan kynän ja paperia silloin tällöin, voin kirjoitella vaikka runoja.

Mihin käyttäisit BB:n voittorahat? 

Ensin maksan ylimääräiset laskut pois, ja laitan perheen talouden kuntoon. Sitten ostan lapsille yhden lelun (saavat valita) ja yhden puvun ja sitten vaimolle ostetaan jotain kivaa, ja itselle myös. Mutta verojenkaan jälkeen ei voittosummasta ole tuohon mennyt vielä kuin maksimissaan puolet. Loput laitan jemmaan, ja niillä turvataan meidän perheen elämää.

Suurin yksittäinen ja tärkein ajatus on seuraava:

1. Ostetaan valmistalo
2. Puretaan anopin ja appiukon talo, joka on ihan homeessa ja kohta asuinkelvoton, arvo nolla. Jos tuota taloa ei pureta, niin varmaan asuvat siinä loppuelämänsä ja ovat kiukkuisia ja kipeitä.
3. Vaihdetaan anopin ja appiukon tontti meille 1 €:n hintaan, ja heille samaan syssyyn asumisoikeus loppuelämäksi meidän kanssamme isoon valmistaloon, jossa heille oma ”siipi” makuuhuoneineen olohuoneineen. Itämaiseen tyyliin siis huolehditaan vanhemmista ihmisistä ja otetaan heidät osaksi meidän perhettä konkreettisesti, kuitenkin niin, että molemmilla perheillä oma rauhansa ja puolensa tarvittaessa.
4. Anopilla on pihalla kaikki kasvimaat ja muut valmiina. Metsän viereen myllätään jalkapallokenttä, ja pihasauna ja autotalli kunnostetaan, ja siinä sitten riittää lääniä. Kun anopista ja appiukosta aika jättää joskus, niin tilaa on vaikkapa lasten perheiden tulla käymään kylässä pidemmänkin aikaa.
5. Eletään elämämme onnellisina loppuun asti. <3

Jussin hiukset on viimeistelty Iberon kampaustarvikkeilla. Koruna Jussilla on Iberon Berliini-malliston rannekoru. www.ibero.fi