Mainos

Julia, 26, harrastaa sijoittamista – kannustaa nuoria samaan: "Mitä nuorempana aloittaa, sitä enemmän rahaa on vanhempana"

9:46
Huomenta Suomen lähetyksestä saat neuvoja sijoittamistaipaleen alkuun!

15-vuotiaasta lähtien Julia on uskonut, ettei pelkällä työnteolla voi rikastua. Hän harrastaa sijoittamista, ja haluaisi inspiroida nuoria viisaaseen rahankäyttöön.

”Mua kiinnostaa raha”.

Näin Julia Muthugalage, 26, kuvailee itseään. Hän on liiketalouden opiskelija, joka kirjoittaa Vaurastu nuorena -blogia. Sillä Julia haluaisi inspiroida muita nuoria puhumaan raha-asioistaan ja oppimaan sekä järkevää rahankäyttöä että sijoittamista.

"Jotenkin sitä ajatteli, että pitää olla rikas, että voi sijoittaa"

15-vuotiaasta lähtien Julia on uskonut, ettei pelkällä työnteolla voi rikastua. Ihmisen siis pitää sijoittaa tullakseen rikkaaksi.

– Kuulin sijoittamisesta jo yläasteella ja ajattelin, että tuosta pitää saada tietää enemmän. Jotenkin sitä kuitenkin ajatteli, että pitää olla rikas ja tietää tosi paljon, että voi sijoittaa.

Aihe painui unholaan vuosiksi. Sitten Julia alkoi opiskella yrittäjän ammattitutkintoa. Siellä puhuttiin rahasta suoraan.

– Se jotenkin herätti minut henkilökohtaisen talouteni kannalta. Laskin kaikki menoni, ja olin tosi yllättynyt, koska en odottanut sellaisia lukuja. Ajattelin, että johonkin menee tosi paljon rahaa, niin siihen menikin tosi vähän, ja toisin päin.

Ruokamenot paljastuivat pienemmiksi kuin Julia odotti. Pikkuasiat sen sijaan nielivät paljon.

– Yksittäiset asiat veivät rahaa. Jos joka viikko käy jossain, aina ostaa kaupasta suklaapatukan ja vaikkapa kahvin, pienistä asioista kertyy iso summa. Jos ei joka kerta ostaisikaan kahvia, silläkin pystyy säästämään hyvin.

Rahaa ei kulu "vahingossa" mihinkään

Julia ei enää käytä rahaa "vahingossa" mihinkään, sillä hän on seurannut kulutustaan jo kaksi vuotta. Julia seuraa kulujaan viikon välein ja suosittelisi samaa muillekin.

– Avaan verkkopankin, otan tiliotteen, katson siitä tapahtuman kerrallaan ja merkkaan ne: summan, kategorian ja päivän.

Julia myöntää, että on matemaattisesti lahjakas: hän ymmärtää numeroita, vaikkei varsinaisesti nauti matematiikasta. Yllättäen hän ajattelee myös, ettei matematiikasta ole kovin paljoa etua sijoittamisesta.

– Ymmärrän, että jos vihaa matematiikkaa, numeroiden pyörittely ei ole houkuttelevaa ja laskee motivaatiota.

Toisinaan kulujen seuraaminen jää. Silloin iskee turvaton olo.

– Silloin en tiedä, paljonko olen kuluttanut rahaa. Kun olen merkannut menoni, siitä tulee hyvä olo. Silloin tietää tarkalleen, paljonko rahaa on mennyt ja mihin. Joskus voi yllättyäkin: ei tässä kuussa olekaan mennyt niin paljoa rahaa kuin luulin, Julia kuvailee.

"Olen nähnyt molemmat puolet"

Ei se, kuinka paljon tienaat, vaan kuinka paljon kulutat. Julia uskoo, että rahan tuhlaaminen on säästämisen onnistumisen kannalta merkityksellisempää kuin se, paljonko rahaa on. Nuorena raha ei ollut hänelle itsestäänselvyys.

– Olen nähnyt tavallaan molemmat puolet: mitä on, kun on vähemmän rahaa. Olen katsonut rahaa kriittisesti ja joutunut miettimään sitä, Julia kuvailee.

Julian lähipiirissä kukaan ei harrastanut sijoittamista. Hän päätti aloittaa sijoitusopinnot itsenäisesti ja tukeutua kirjaston apuun.

– Lainasin kirjoja. Sellaisia tosi tylsiä kirjoja, Julia nauraa.

Aluksi kaikki tuntui turhankin monimutkaiselta.

– Kesti kauan, ennen kuin ymmärsin kokonaiskuvan. En tiennyt, mitä tietoa pitäisi etsiä ja mistä. Tietoa oli paljon, mutta se oli hajanaisesti monessa paikassa, Julia kuvaa.

Miten sijoitus käytännössä tehdään?

Alussa oli vaikeaa ymmärtää edes sitä, miten sijoitus käytännössä tehdään.

– Kun sitten menin tekemään sijoitustani, muutama klikkaus ja se oli siinä. Olin yllättynyt. Olin kuvitellut, että se olisi vaikeampaa. Tajusin, ettei se olekaan niin vaikeaa, miksi se on saatu kuulostamaan niin vaikealta?

Alussa Julia pani rahastoon muutaman kympin kuukaudessa. Myöhemmin hän uskaltautui ostamaan osakkeita.

Vuoden kuluttua siitä Julia alkoi blogata.

– Haluaisin esittää asiat yksinkertaisesti. Monet asiat ovat aika yksinkertaisia, mutta ne on selitetty monimutkaisesti, tai on käytetty monimutkaista sijoitussanastoa, Julia kuvaa.

– Säästäminen ja vaurastuminen on jossain määrin jokaiselle mahdollista, mutta ensin pitäisi ottaa ne askeleet, eli laskea omat menot ja katsoa, meneekö johonkin ylimääräiseen rahaa. Pystyisikö säästämään edes muutaman kympin kuussa?

Sijoittaessa on tullut myös takkiin

Tällä hetkellä Julia sijoittaa enimmäkseen rahastoihin, noin 50–100 euroa kuussa.

– Miten pystyn laittamaan tämän summan? Ensimmäinen askel on ollut se, että laskin menoni ja katsoin, paljonko oikeasti voin laittaa kuukaudessa säästöön, Julia kuvaa.

Hänellä on myös muutamia osakesijoituksia.

Takkiinkin on tullut. Se kuuluu sijoittamisen riskeihin.

– Mielenkiinnosta laitoimme avopuolisoni kanssa aiemmin rahaa kryptovaluuttoihin. Se sijoitus meni hienosti miinukselle. Emme ole vielä myyneet niitä pois, jos ne tulevaisuudessa menisivätkin plussalle, Julia kuvaa.

– Tulevaisuudessa haluaisin enemmän osakkeita, mutta siinä vaiheessa pitäisi paneutua enemmän: miten yrityksellä menee ja mitkä sen tulevaisuudennäkymät ovat. Tällä hetkellä tavoittelen rahoilleni turvaa, koska opiskelen ja tuloja ei hirveästi ole. Tarkoitus on ollut vain saada rahaa sivuun ja säästöön.

Hänellä on myös tilipuskuri, josta voi hätätilanteessa ottaa rahaa.

– Jos pesukone menee rikki, tiedän, etten ole pulassa.

Mikäli sijoittaminen kiinnostaa, aloittelijalle Julia suosittelee rahastoja.

– Niissä ei ole niin iso riski kuin osakkeissa. Usein minimi on 15 euroa kuukaudessa. Sijoittaa 15 euroa ja käy katsomassa viikoittain tai kuukausittain, mitä rahalle tapahtuu. Näkee, onko rahasto mennyt plussalle. Jos on, olisit periaatteessa tienannut jo vähän, jos myisit rahasto-osuutesi, Julia sanoo.

– Näin voi sijoittaa pikkuhiljaa ja turvallisesti. Ei kaikkien tarvitse ostaa osakkeita.

Älä säästä pelkästään oman verkkopankin toiselle tilille

Monilla on vaikeuksia säästää. Jos ylimääräistä rahaa ei ole, säästäminen ei ymmärrettävästi onnistu. Mikäli säästäminen olisi mahdollista, päivällä voi olla väliä.

– Moni laittaa rahaa säästöön kuun lopulla, kun laskut on jo maksettu ja rahat käytetty. Silloin säästöön ei ole laittaa rahaa. Parasta olisi, että sinä päivänä, kun palkka tulee, laitetaan rahaa säästöön, vaikka vain se 20 euroa, Julia kuvaa.

Sillä, mihin rahansa piilottaa, on myös merkitystä.

– Säästöpaikan pitäisi olla jokin muu kuin oman verkkopankin toinen tili. Monet tekevät tätä, ja itsekin olen joskus tehnyt niin, että raha laitetaan toiselle tilille säästöön, ja sitten, kun rahat loppuvat, se vain siirretään takaisin, Julia kuvaa.

– Rahan pitäisi olla jossakin, missä siihen ei voi koskea. Paikassa, josta rahan kyllä saisi periaatteessa siirrettyä takaisin, mutta se vaatisi vaivaa.

Jotkut ovat sanoneet Julialle, etteivät halua aloittaa sijoittamista nuorena. He eivät halua miettiä raha-asioita, vaan mieluummin ”nauttia elämästä”.

–  En usko, että hirveän monen elintasoa alentaa, jos panee vaikka 20 tai 50 euroa kuussa säästöön tai sijoituksiin. Pystyn silti nauttimaan elämästä ihan samalla tavalla kuin muutkin. Mitä nuorempana aloittaa, sitä enemmän rahaa on vanhempana. Ei tarvitse miettiä myöhemmin, että olisinpa aloittanut aiemmin.

"En ole moneen vuoteen innostunut shoppaamisesta"

Moni rentouttaa itseään shoppailemalla tavaroita, joita ei oikeastaan tarvitse tai halua. Julia kertoo, ettei itse oikeastaan pyöri kauppakeskuksissa. Hän rentoutuu kotona ja ystävien kanssa.

– En ole moneen vuoteen innostunut shoppaamisesta ja olen siinä myös tosi huono: en koskaan löydä mitään, mitä haluaisin. Vaatteiden shoppaamisesssa on sellainenkin ongelma, että olen aiemmin opiskellut vaatetusalaa. Siellä tajusi, miten paljon vaateteollisuus kuormittaa maapalloa. Lisäksi huomaan vaatteista, miten huonosti ne on tehty. Tällaisia vaatteita ei tee mieli ostaa. Teen omat vaatteeni toisinaan itse.

Yleisen mielikuvan mukaan suomalaisille rahasta puhuminen on vaikeaa. Julia kuitenkin puhuu rahasta avoimesti kavereidensa kanssa.

Mikä asuntolaina oikeastaan on?

"Vanhempi sukupolvi ei tykkää puhua rahasta"

Sitä, paljonko Julia on jo säästänyt, kaverit eivät ole kysyneet. Moni kuitenkin pyytää häneltä sijoitusvinkkejä.

– Keskustelukulttuuri on pikkuhiljaa muuttumassa. Vanhempi sukupolvi ei tykkää puhua rahasta yhtään, Julia kuvaa.

– Omassa kaveripiirissäni rahasta puhuminen ei ole vaikeaa. Puhumme suoraan siitä, paljonko kenelläkin on asuntolainaa ja mitä olette maksaneet asunnosta. Tiedän monien kavereideni palkatkin.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja