Joutuvatko suomalaisetkin pian maksamaan talletuksistaan korkoa pankille? "Ei olisi yllättävää"

Tanskassa maan kolmanneksi suurin pankki Jyske Bank ilmoitti viime viikolla, että se alkaa periä varakkailta asiakkailtaan negatiivista korkoa talletuksista. Asiakkaat joutuvat siis maksamaan Jyske Bankille siitä, että he saavat pitää talletuksiaan pankissa.

Tanskalaispankin ratkaisu nostaa esiin kysymyksen siitä, onko sama pian edessä myös Suomessa. Seuraako jokin pankki Suomessa kohta Jyske Bankin esimerkkiä ja ottaa käyttöön miinuskoron henkilöasiakkailleen?

– En pidä sitä ollenkaan mahdottomana. Ei olisi yllättävä liike, sanoo rahoituksen professori  Vesa Puttonen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Hän huomauttaa, että Suomessa yritykset ja isommat sijoittajat ovat maksaneet talletuksistaan negatiivisia korkoja jo jonkin aikaa. Jyske Bankin tapauksessa uutta on miinuskorkojen ulottaminen yksityisten ihmisten talletuksiin.

– Raja on miljoona euroa. Ei se koske jokaista mattimeikäläistä, mutta yhtä kaikki se on askel siihen suuntaan, Puttonen sanoo STT:lle.

Jyske Bankin mukaan yli 7,5 miljoonan Tanskan kruunun eli noin miljoonan euron talletuksista aletaan periä oletusarvoisesti -0,6 prosentin vuosikorkoa. Esimerkiksi miljoonan euron makuuttaminen pankkitilillä maksaisi tällaisella korolla asiakkaalle 6 000 euroa vuodessa.

Puttonen haluaa toppuutella huolia siitä, että tavalliset pientallettajat joutuisivat kohta maksamaan säästöistään korkoa pankille.

– Pieniä talletuksia se ei todennäköisesti koske koskaan, Puttonen arvioi.

Syynä tähän on hänen mukaansa se, että pientallettajilla on vaihtoehtona nostaa rahansa käteisenä pois pankista. Samanlaista vaihtoehtoa rikkailla tallettajilla ei käytännössä ole.

– Eihän miljoonaa euroa kukaan käteisenä ota, ei todennäköisesti sataa tonniakaan.

Pankit: Miinuskorko ei kaavailuissa

Suomessa toimivat pankit sanovat, ettei niillä ole aikeita tuoda miinuskorkoja henkilöasiakkaiden talletuksiin. STT kysyi asiaa tällä viikolla OP-ryhmältä, Nordealta, Danske Bankilta ja S-Pankilta.

– Meillä ei ole tällä hetkellä suunnitelmia siihen liittyen, eikä ole ollut edes pohdinnassa, kertoo OP:n maksamisesta ja taloudenhallinnasta vastaava johtaja Masa Peura.

Nordean viestinnästä kerrotaan, että pankilla "ei ole tällä hetkellä minkäänlaisia suunnitelmia ottaa käyttöön negatiivista korkoa henkilöasiakkaille Suomessa".

– Äärimmäisen matala korkotaso on haasteellinen kaikille pankeille. Seuraamme korkojen kehitystä tarkasti, sillä kyseessä on monimutkainen tilanne, jollaista ei ole aiemmin nähty, Nordea toteaa sähköpostitse.

Myös Danske Bankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen sanoo, ettei pankilla ole suunnitelmia ottaa käyttöön negatiivisia talletuskorkoja.

S-Pankin pankkiliiketoiminnan johtaja Aki Gynther puolestaan kertoo, että negatiivisia talletuskorkoja on käyty läpi ja mietitty pankin sisällä.

– Olemme päätyneet siihen, että S-Pankki ei ole negatiivista korkoa laittamassa asiakkailleen, Gynther kertoo.

Hän sanoo pitävänsä "jopa vähän vastuuttomana tekona", että henkilöasiakkaille laitettaisiin negatiivinen talletuskorko.

– Kyllä silloin pankit ovat menneet aika kauas asiakkaista ja siitä, miten ne parhaiten tukevat asiakkaiden raha-asioiden hoitamista.

Supermatalat korot rasittavat pankkeja

Pankkien kannattavuus on ollut viime vuosina koetuksella poikkeuksellisen matalan korkotason vuoksi. Pankeille perinteisesti tärkeä korkokate eli otto- ja antolainauksen erotus tuottaa aiempaa heikommin rahaa nykyisessä korkotilanteessa.

Samaan aikaan Euroopan keskuspankki (EKP) on painanut oman talletuskorkonsa negatiiviseksi, joten pankkien pitää maksaa keskuspankille siitä, että ne laittavat ylimääräiset rahansa säilöön keskuspankkiin.

EKP:n talletuskorko on nyt -0,4 prosenttia, ja syyskuussa keskuspankki saattaa laskea koron vieläkin alemmas. Tanskan keskuspankilla talletuskorko on -0,65 prosenttia.

Jyske Bank perustelikin henkilöasiakkaiden miinuskorkoja talletusten määrän kasvulla, josta aiheutuu pankille kustannuksia. Toimitusjohtaja Anders Dam ei sulkenut pois sitäkään vaihtoehtoa, että Jyske Bank ulottaisi negatiivisen koron myös pienempiin talletuksiin.

– Toivomme, ettei se ole tarpeen, mutta emme voi luvata sitä, Dam sanoi pankin osavuosikatsauksessa.

Vaarana asiakkaiden karkaaminen kilpailijoille

Pankeissa uskotaan, että asiakkaat voisivat reagoida talletusten miinuskorkoon äänestämällä jaloillaan ja vaihtamalla pankkia.

– Jos yksittäiset pankit ottavat käyttöön negatiivisen talletuskoron, niin se johtaa varmasti rahan siirtymiseen pankista toiseen, arvioi Laine-Tolonen Danske Bankista.

Myös S-Pankin Gynther ennakoi, että asiakkaat siirtäisivät asiointiaan ja talletuksiaan sellaisiin pankkeihin, jotka eivät ota käyttöön negatiivista korkoa.

Gyntherin mukaan Suomessa varsinkin pienemmät pankit nojautuvat talletuksiin toimintansa rahoittamisessa. Sen takia miinuskoron laittaminen talletuksille olisi iso riski.

Aalto-yliopiston Puttosen mukaan vaarana on, että pankki menettäisi talletusten mukana koko asiakkuuden. Samalla voisivat mennä esimerkiksi lainat, vakuutukset ja sijoitukset, jotka ovat pankille kannattavia tuotteita.

Jos jokin pankki kuitenkin ottaisi käyttöön negatiivisen talletuskoron, se avaisi Puttosen mukaan oven myös muille pankeille.

Hän muistuttaa, että vastaava keskustelu käytiin aiemmin, kun pankkiautomaattien käteisnostoista ryhdyttiin veloittamaan. Aluksi mietittiin, että käteisnostoista ei pitäisi veloittaa, koska ne olivat aina olleet ilmaisia.

– Sitten yksi pankki teki sen, muut pankit seurasivat, ja siitä on tullut arkipäivää. Me ollaan totuttu siihen, että tästä pitää nyt maksaa.