Joutuuko koronatoimien viivyttelystä syytetty Kiina vastuuseen YK:n tuomioistuimeen?

Samaan aikaan kun maailma yhä käy kiivasta taistelua koronaviruksen leviämisen estämiseksi, on virinnyt keskustelu koronaviruspandemian alkupisteenä toimineen Kiinan vastuusta.

Lue myös: MTV seuraa koronan leviämistä maailmalla: Koronavirus on tappanut jo yli 123 000 ihmistä eri puolilla maailmaa, 70 prosenttia kuolintapauksista Euroopassa

Vaikka Kiina on saanut jopa Maailman terveysjärjestö WHO:lta kiitosta koronan vastaisista toimistaan, on maa myös saanut kritiikkiä. Kiinan on syytetty alussa piilotelleen tautia. Vauhtia väitteille on tullut muun muassa siitä, että se rankaisi taudista ensimmäisinä varoittaneita lääkäreitä.

Jotkut oikeusoppineet ovat kansainvälisen oikeuden valtiovastuuoppiin viitaten pohtineet, voitaisiinko Kiina saattaa vastuuseen koronapandemian aiheuttamista vahingoista esimerkiksi YK:n kansainvälisessä tuomioistuimessa.
 

Velvoite ilmoittaa terveysuhasta
 

Osa kirjoittajista on katsonut Kiinan rikkoneen WHO:n terveyssäännöstön mukaisia velvoitteita, kuten esimerkiksi artiklaa 6. Se velvoittaa ilmoittamaan 24 tunnin sisällä tapahtumista, joista voi syntyä kansainvälinen terveysuhka.

– Eihän sitä pysty ennakkoon sanomaan, miten tämmöinen väite menestyisi, arvioi ulkoministeriön kansainvälisen oikeuden yksikön lähetystöneuvos Tarja Långström.

Lue myös: Trump: USA keskeyttää Maailman terveysjärjestö WHO:n rahoituksen

WHO:n terveyssäännöissä on myös riitojenratkaisulauseke, mutta siinä mainitun välimiesmenettelyn käyttäminen edellyttää osapuolten suostumusta.

Toinen asiantuntijoiden väläyttelemä tie voisi olla WHO:n perussäännön artikla 75, jonka mukaan WHO:n perussäännön tulkintaa ja soveltamista koskevat erimielisyydet on alistettava YK:n kansainväliseen tuomioistuimeen.

– Tätä on esitetty mahdollisena tienä tuomioistuimeen, mutta vaikean siitä tekee, että erimielisyyden olisi koskettava WHO:n perussäännön tulkintaa tai soveltamista. Siksi vaatisi suurta juridista kekseliäisyyttä, jotta tie tuomioistuimeen tätä kautta aukeaisi, Långström sanoo.

Uutismedia Voxin haastattelema kansainvälisen terveyden asiantuntija, professori Devi Sridhar Edinburghin yliopistosta taas huomauttaa, että WHO:n terveyssäännöstöt ovat pikemminkin ohjeita, eivät lakeja.

– Niitä maita, jotka eivät seuraa säännöksiä, ei voida rankaista, hän sanoo.

Sen sijaan mailla on käytössään pehmeitä ja diplomaattisen vaikuttamisen keinoja.

Uutismediat ovat myös raportoineet tapauksista Yhdysvalloissa, joissa yksittäiset henkilöt tai ryhmät ovat nostaneet kanteita Kiinaa vastaan koronaviruksen vuoksi.

On kuitenkin epäselvää, johtavatko nämä mihinkään.

– Monissa maissa oikeusjärjestelmä ei mahdollista kanteita toista valtiota vastaan, toteaa Långström.
 

Kiina voisi kieltäytyä noudattamasta

Kiinan vienti YK:n tuomioistuimeen ei kuitenkaan vielä sinällään tarkoita mitään.

– Ja jos kävisi niin, että Kiina vietäisiin kansainvälisiin oikeustahoihin ja vaadittaisiin korvauksia, Kiina voisi vain kieltäytyä noudattamasta päätöksiä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.
Kiina on lisäksi YK:n turvallisuusneuvoston jäsen, jolloin se voi torpata siellä tehtävät päätökset.

– Jos neuvostossa ehdotettaisiin kansainvälistä tutkimusta tästä asiasta, niin Kiina voisi joko kaataa tai vesittää sen, kun se itse pääsisi siihen osallistumaan.

Lue myös: Mistä koronaviruksen voi tunnistaa? Katso täältä viruksen tyypillisimmät oireet

Onko WHO liian lähellä Kiinaa?
 

Kriittistä tarkastelua on herättänyt myös Kiinan ja WHO:n suhde. Kiinan rooli on ollut dramaattisessa nousussa YK:n eri järjestöissä viime vuosina.

Kritiikkiä ovat esittäneet muun muassa Taiwan, Japanin valtiovarainministeri Taro Aso ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.

Taiwanin kritiikissä taustalla on ollut myös närää siitä, että maa on suljettu ulos WHO:sta Kiinan painostuksen vuoksi. Taiwan on myös syyttänyt WHO:ta siitä, että se jätti maan varoitukset viruksesta huomiotta.

Upin Aaltolan mukaan Kiinalla on WHO:ssa paljon sananvaltaa, koska se on järjestön suurimpia rahoittajia.

– WHO on ylistänyt Kiinan toimenpiteitä ja sanonut maan ostaneen aikaa muulle maailmalle. Se, että WHO ei ole kyennyt tuomaan kritiikkiä esille kertoo siitä, että sillä taitaa olla liian läheiset suhteet jäsenmaihin ja etenkin Kiinaan.
WHO on kiistänyt väitteet puolueellisuudesta ja kehottanut maita keskittymään pandemian torjumiseen.
 

Kiinan valta voi heikentyä

Aaltola arvioi, että vaikka Kiinan oikeudelliseen vastuuseen saattaminen voi olla äärimmäisen vaikeaa, voi koronapandemia heikentää sen vaikutusvaltaa maailmassa koronakriisin jälkeen.

– Kun tästä selvitään, kysymys Kiinan linkittymisestä muuhun maailmaan on hyvin suuri. Kiinalle tulee koitumaan tästä huomattavia talous- ja mainehaittoja. Kiina on hyvin globalisaatioriippuvainen maa, ja sillä on paljon menetettävää, jos se nähdään huonossa valossa.

Aaltolan mukaan koronakriisin jälkeinen "uusi globalisaatio" voi olla paljon aiempaa rajoittuneempaa. Yhteistyötä tehtäisiin silloin ennen kaikkea niiden maiden kanssa, joihin voidaan luottaa.

– Vanha kansainvälinen yhteistyö perustuu sille, että kaikki ovat samalla viivalla ja pitää vaan luottaa. Uudessa järjestelmässä luottamus pitää ansaita ja luoda siihen mekanismit, valvontajärjestelmät, jotka ovat paljon tehokkaampia kuin nämä aikaisemmat, hän sanoo.

Esimerkiksi lentoyhteyksien avaaminen uudelleen laajasti vaatii Aaltolasta melko älykkään ja turvallisen järjestelmän.

– Kiinalla tulee olemaan iso työ päästä mukaan tähän globaaliin järjestelmään, joka tulee olemaan suppeampi kuin aiempi globalisaatio. Siinä Kiina joutuu maksamaan hintaa epäonnistumisestaan.