Joulurauhan julistaminen on yleiseurooppalainen kristillinen traditio, joka on ollut voimissaan Suomessa noin 1200-luvulta lähtien. Vuosisatojen aikana julistuksen sisältöä on muutettu vastaamaan vallitsevia yhteiskunnallisia ja poliittisia oloja, mutta julistuksen ydinsanoma on pysynyt samana: rauhoittaa kansa joulun viettoon.
Mitään tarkkaa dokumenttia siitä, milloin joulurauha olisi Suomessa ensi kertaa julistettu, ei ole, mutta joulurauhan julistamisen perinteen arvellaan saapuneen Suomeen kristinuskon mukana 1200-luvulla.
– Tämä varmastikin on vanhin edelleen Suomessa voimissaan oleva traditio, sanoo Suomen Rooman-instituutin johtaja Tuomas Heikkilä.
Julistuksessa neljä peruspointtia
Joulurauhan julistamisen perinne liittyy vahvasti kristinuskoon. Kirkon kannalta Jeesuksen syntymäjuhla on yksi vuoden suurimmista kohokohdista, josta haluttiin muistuttaa myös kansaa.
– Toisaalta maallinen valta ja kristillinen valta kulkivat vahvasti käsi kädessä. Julistuksella haluttiin muistuttaa kansalaisia suuresta juhlasta, jolloin tulee käyttäytyä kauniisti, Heikkilä kertoo.
Heikkilän mukaan julistus on kokenut muutoksia vuosisatojen aikana, mutta neljä peruskohtaa ovat pysyneet melko muuttumattomina.
Ensimmäisessä osassa kerrotaan joulun alkamisesta, toiseksi muistutetaan kunnioittamaan juhlaa arvokkaalla käytöksellä, kolmantena on uhkaus hyvän käytöksen rikkomisen seurauksista ja viimeisenä julistuksessa toivotetaan hyvää joulua.
Joulurauhan julistuksella oli myös pitkään, peräti vuoteen 1889 asti, oikeudellinen asema, jolloin joulurauhaa rikkonutta rankaistiin tavanomaista ankarammin.
