43 vuotta joulupukkina ollut Risto on kuullut aattoiltana totuuksia lasten suusta ja nähnyt humalaisen pukkikollegan hangessa.
1970-luvulla Risto Luukkasella oli vielä paha tapa. Hän poltti tupakkaa. Sauhut hän halusi myös ollessaan jouluaattona pukkikeikalla neljän tontun kanssa.
– Ajoimme hiljaisella liittymätiellä, ja pyysin tontulta, että annapas tulta. Niinhän siinä kävi, että tulitikku tipahti partaan, joka syttyi tuleen, ja sitten vielä ajoin ojaan. Onneksi vauhtia oli tosi vähän. Paikalle pysähtyi Saab auttamaan, mutta emme saaneet sillä hinattua autoamme ojasta. Lähellä oli Tuusulan varuskunta, josta saimme apuun armeijan traktorin. Saavuimme myöhässä seuraavaan paikkaan, mutta kerroimme siellä, että pukin oli pitänyt pysähtyä syöttämään poroja.
– Tärkeintä on että menemme sinne, minne on luvattu, vaikka sitten vähän myöhässä, Luukkanen sanoo.
Kaikilla pukin hommiin ryhtyneillä ei ole yhtä kova työmoraali.
– Kerran liikenneympyrän vieressä oli hangessa pukki. Hän mörisi siellä, että on hukannut lapun, jossa oli osoite, ja autokin oli hävinnyt. Enpä minä voinut häntä siihen jäädä auttamaan, koska oma kierros oli kesken. Toisella kerralla teimme ylimääräisen keikan, kun erään talon naapuriin sovittu pukki oli jättänyt tulematta.
