Mainos

Jos sinua varoitetaan lähestyvästä asteroidista, älä huolestu – oikeasti vaaralliset taivaankappaleet iskevät yllättäen, kuten Venäjällä 2013: "Ei tiedetty ennen kuin se räjähti"

4:50
Tutkijat paljastivat: Bennu-asteroidi puskee kivenmurikoita avaruuteen.

Pulssini ehti jo hetken nousta, kun eteeni nousi uutinen Maata lähestyvästä asteroidista. 25-metrinen mörkäle ohittaa Maan Kuuta lähempää! Kysyin tapauksesta tähtitieteen professorilta, joka antoi kyseisen asteroidin suhteen huojentavan vastauksen – mutta antoi samalla yli miljoona syytä uuteen huoleen.

Maan lähiavaruutta kiertää noin 1,3 miljoonaa tämän päivän asteroidin kaltaisia, 15–40-metrisiä möhkäleitä. Koska avaruustutkijoilla on tiedossaan vain noin 20 000 murikan liikerata, on uudelle Tsheljabinskille koko ajan miljoona mahdollisuutta.

– Ei tiedetty ennen kuin se räjähti ilmakehässä, Helsingin yliopiston tähtitieteen professori Karri Muinonen kertoo MTV Uutisille Venäjälle syöksyneestä asteroidista.

"Se oli erittäin huono idea"

15. helmikuuta 2013 Itä-Uralilla jysähti kunnolla. Ilmakehään syöksyi 10 000 tonnin painoinen 15-metrinen kappale. Maahan asti se ei päässyt, vaan räjähti 30–50 kilometrin korkeudessa.

Tuollainen räjähdys ei jää huomaamatta. Lähialueen asukkaat ryntäsivät ikkunoihin ihmettelemään, mitä tapahtui.

– Se oli erittäin huono idea, Muinonen tokaisee.

Paineaalto nimittäin vastasi energialtaan 30:tä Hiroshimaan toisessa maailmansodassa pudotettua atomipommia. Ikkunat luonnollisesti hajosivat, ja tuhansille tuli vammoja.

Myös MTV3:n Seitsemän uutiset käsitteli turmaa 16.2.2013

Maailmanloppua turha pelätä vielä

Asteroidien tutkiminen on vuosikymmentenkin jälkeen vielä lapsenkengissä. Tällä viikolla paljastui, että osa murkuloista voi pöllyttää kivenjärkäleitä ympäriinsä.

Maailmanloppu asteroidin iskusta ei ole lähellä. Kilometrien kokoisten järkäleiden liikeradoista on ennustettu tietoja ainakin vuosisadaksi eteenpäin. Lisäksi Nasan sivuilla on jatkuva seuranta havaituista pienemmistäkin asteroideista. Silti paikallinen tuho voi yllättää missä tahansa, kuten Tsheljabinskissä 2013. 

– Yhtäkään merkittävää törmäystä ei ole ennustettu etukäteen. Tsheljabinsk oli täysi yllätys. Lyhyen ajanjakson, vuorokauden ennusteita tiedetään, mutta ne ovat niin pieniä kappaleita, ettei niistä ole haittaa, Muinonen jatkaa.

Räjähdys, jota kukaan ei huomannut

Osasta maahan syöksyvistä asteroideista tiedon saavuttavat vain avaruustutkijat.  CNN uutisoi alkuviikolla "valtaisan asteroidin räjähdyksestä" ilmakehässä asumattoman Beringsalmen yllä. Varsinaista paniikkia tämä viime joulukuun räjähdys ei aiheuttanut, sillä avaruustutkijoita lukuunottamatta juuri kukaan ei sitä huomannut. Ei vaikka jysäys oli Hiroshiman paineaaltoon verrattuna kymmenkertainen ja ylipäänsä toiseksi rajuin viimeiseen 30 vuoteen (vain Tsheljabinsk edellä).

Maan ympärillä pyörii siis miljoona potentiaalisesti tuhoisaa murkulaa. Silti tuhoisan osuman mahdollisuus tiheästi asutulle alueelle on erittäin, erittäin epätodennäköinen.

Tunguskan jysäys

Tsheljabinskin räjähdyskin oli suurin sitten asteroidin, joka osui Siperian Tunguskaan vuonna 1908. Poroja kuoli, 2000 neliökilometriä metsää paloi, mutta tuolloinkin ihmishenkien lähdöltä vältyttiin.

Lähes.

– Yhden vanhemman henkilön kerrotaan säikähtäneen ja kuolleen sydänkohtaukseen, Muinonen selventää.

Niitä, jotka tulevat kohti, ei näe ajoissa

Vaikka tieto asteroideista ja niiden liikeradoista kasvaisi lähivuosina ja vuosikymmeninä tuntuvasti, sataprosenttista suojaa ei saada koskaan. Pienempiä kappaleita menee havaintolaitteiden ohi jatkuvasti. Pahimpia ovat ne, jotka tulevat suoraan Maata kohti.

– Auringon suuntaan ei voida tehdä etsiä asteroideja tähtitieteellisillä teleskoopeilla, siihen suuntaan on iso katvealue taivaalla, Muinonen vahvistaa.

Niitä pitäisi tutkia avaruudesta, joka taas maksaa eikä nykyisellä laitteistolla kyetä havaitsemaan pienempiä asteroideja.

Murkuloiden missaamiselle on myös arkisempi syy: sää.

– Jos kaukoputkea katsellessa sattuu huono sää, menee tilaisuus sivu suun eikä sille voida tehdä mitään.

Ilmakehän läpi ei moni murkula pääse

On siis varauduttava siihen, että silloin tällöin asteroidi jysähtää ilmakehään ja aiheuttaa räjähtäessään paineaallon. Ilmakehän läpi päästäkseen järkäleen on oltava selvästi isompi: 150-metrinen, jos kyseessä on kiviasteroidi, noin 50-metrinen, jos asteroidi koostuu raudasta ja nikkelistä.

Tällainen mötikkä aiheutti Arizonaan niin sanotun Barringerin kraatterin noin 50 000 vuotta sitten.

– Tällaisista kappaleista (ja niiden radoista) tunnetaan valtaosa hyvissä ajoin etukäteen onneksi. Tiedämme, ettei niistä ole vaaraa sadan vuoden aikana, Muinonen vakuuttaa.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja