Asteroidien toiminnasta on paljastunut mullistavaa uutta tietoa. Osiris-Rex-luotaimen ottamissa kuvissa näkyy selvästi, että Bennu-asteroidilta pöllyää kiviä.
Kyse ei ole mistään pienestä pölystä, sillä kivikuuron isoimmat murkileet ovat läpimitaltaan useamman kymmenen sentin paksuisia.
– Erittäin mielenkiintoinen käänne, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia asteroidien evoluutioon, kommentoi MTV Uutisille tähtitieteen professori Karri Muinonen Helsingin yliopistolta ja Maanmittauslaitokselta.
Luotain on tutkinut Bennua 3. joulukuuta alkaen. Nasan tutkijat ovat havainneet murkilepölyn leviämisen jo 11 kertaa.
– Tämä on tieteellisen urani suurimpia yllätyksiä, kommentoi Osirix-Rexin toiminnasta vastaava Arizonan yliopiston tutkija Dante Lauretta Nasan sivuilla.
Tutkijoiden havainnoissa Bennulta irtoavat kivet toimivat kolmella eri tavalla. Osa karkaa asteroidilta pysyvästi, osa kiinnittyy emoasteroidiin takaisin, mutta neljä isompaa järkälettä jäi Bennun kiertoradalle pyörimään – kuin kuiksi.
Komeetoilla on pöllynnyt aiemmin
Muinosen mukaan tutkijat ovat jo aiemmin arvioineet, että kivipöly pöllyää asteroideilla niiden törmätessä toisiinsa.
– Jatkuvaa, käynnissä olevaa prosessia, jossa kivenjärkäleitä lähtee asteroidilta, ei ole nähty.
Ei, vaikka luotaimet ovat tutkineet asteroidien toimintaa jo vuosikausia.
Sen sijaan komeetoista irtoavasta aineksesta on tutkittua tietoa. Kun luotain Rosetta vieraili legendaarisella 67P/Tšurjumov–Gerasimenko-komeetalle, luotain tallensi muutaman millimetrin kokoista pölyä.
– Ja isompia palasia, jotka kuitenkin pyrkivät hajoamaan. Tämä (asteroidien aines) on materiaalina erilaista. Nyt liikkeelle lähtee kivenjärkäleitä, senttimetriluokasta kymmeniin sentteihin, Muinonen jatkaa.
Jäätä vai mitä?
Mutta mikä tekee timantinmuotoisesta, läpimitaltaan 500-metrisestä Bennusta erityisen asteroidin? Miksi juuri siitä irtoaa murkulaa?
Tutkimukset ovat vielä alkutekijöissään, joten Muinonenkin voi vain spekuloida.
– Asteroidilla voi olla jotain haihtuvia ainesosia, vesijäätä tai muita jäitä, jotka aiheuttaa voimia sulaessaan ja sublimoituessaan, asteroidin pinnan alta esimerkiksi.
Nasan tutkijoiden arvioissa Bennu olisi saanut jäätä pinnalleen tai pinnan alle kiertäessään kauempana auringosta. Nyt Bennu kiertää Aurinkoa Maan ja Marsin välillä 122 miljoonan kilometrin päässä Maasta.
Jos Osiris-Rex kykenee vuoteen 2023 ulottuvalla tutkimusretkellään selvittämään, onko Bennulla tai Bennun sisällä jäätä, kyse on mullistavasta uutisesta. Aiemmin asteroidin ja komeetan on kyennyt erottamaan siitä, että jäätä on havaittu vain jälkimmäisellä.
– Jos asteroideissa on jääpitoista ainesta, se vaikuttaa asteroidin dynamiikkaan ja pyörimiseen pitkällä aikavälillä, jopa vuosituhansien tai vuosimiljoonien tai kymmenien miljoonien vuosien aikaiseen kehitykseen aurinkokunnassa.
Muinosen mukaan tämä voi tarjota uusia teorioita, myös siitä, miksi asteroidit ovat lähteneet kulkeutumaan Maan lähelle "valtaväylältään" Jupiterin ja Marsin välistä.
Bennun kivikuurosta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Helsingin Sanomat. HS:n mukaan Osiris-Rex yrittää ottaa näytteen Bennun pinnalta kuitenkin laskeutumatta asteroidille.
Luotain tarvitsee vain pienen näytteen, joten asteroidin pinnalla olevat isot järkäleet voivat vaikeuttaa näytteenottoa.