Työmarkkinaneuvottelujen pahin kiistakysymys on monilla aloilla riita kilpailukykysopimuksesta. Mitä niin sanotut kiky-tunnit oikeastaan ovat ja mitä niiden poistuminen tarkoittaisi työntekijöille?
Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus oli Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tärkeimpiä hankkeita.
Työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa pidennettiin vuosittaista työaikaa 24 tunnilla – ilman työntekijän tulojen nostamista. Kun julkisuudessa puhutaan "kiky-tunneista", kyse on näistä lisätyistä tunneista.
Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat nyt keskenään erimielisiä siitä, olivatko kiky-tunnit väliaikainen vai pysyvä lisäys työehtosopimuksiin.
Kiky-tunteja käytetty työhön, liikuntaan ja koulutukseen
Huomioon on otettava se, että kiky-tunnit ovat vaikuttaneet suomalaisten työpäiviin hyvin vaihtelevasti.
Moni ei ole ollut kiky-talkoissa ensinkään. Vuoden 2017 marraskuussa 43 prosenttia palkansaajista ilmoitti kyselyssä, etteivät työajat olleet muuttuneet kilpailunkykysopimuksen myötä mitenkään. Esimerkiksi elintarvike- ja kuljetusala jäivät kikyn ulkopuolelle.
Lukuisilla ammattiryhmillä työtunnit ovat silti lisääntyneet. Muun muassa Yle ja Ilta-Sanomat ovat koostaneet erilaisia käytännön toteutuksia.
Opettajilla 24 tunnin lisäys sijoitettiin kouluttautumiseen ja suunnittelutyöhön. Kaupanmyyjät menettivät lomien ulkopuolisia vapaapäiviä, ja terveyskeskuksissa viikottaisia työtunteja nostettiin tunnilla ja vartilla.
Monin paikoin, esimerkiksi useissa julkisen sektorin töissä, lisäykset toteutettiin pidentämällä jokaista työpäivää kuudella minuutilla.