Työmarkkinaneuvottelujen pahin kiistakysymys on monilla aloilla riita kilpailukykysopimuksesta. Mitä niin sanotut kiky-tunnit oikeastaan ovat ja mitä niiden poistuminen tarkoittaisi työntekijöille?
Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus oli Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tärkeimpiä hankkeita.
Työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa pidennettiin vuosittaista työaikaa 24 tunnilla – ilman työntekijän tulojen nostamista. Kun julkisuudessa puhutaan "kiky-tunneista", kyse on näistä lisätyistä tunneista.
Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat nyt keskenään erimielisiä siitä, olivatko kiky-tunnit väliaikainen vai pysyvä lisäys työehtosopimuksiin.
Kiky-tunteja käytetty työhön, liikuntaan ja koulutukseen
Huomioon on otettava se, että kiky-tunnit ovat vaikuttaneet suomalaisten työpäiviin hyvin vaihtelevasti.
Moni ei ole ollut kiky-talkoissa ensinkään. Vuoden 2017 marraskuussa 43 prosenttia palkansaajista ilmoitti kyselyssä, etteivät työajat olleet muuttuneet kilpailunkykysopimuksen myötä mitenkään. Esimerkiksi elintarvike- ja kuljetusala jäivät kikyn ulkopuolelle.
Lukuisilla ammattiryhmillä työtunnit ovat silti lisääntyneet. Muun muassa Yle ja ovat koostaneet erilaisia käytännön toteutuksia.