Neurologian professori vastaa seitsemään muistisairauteen liittyvään kysymykseen.
1. Muistisairauksien yhteydessä puhutaan usein, että ne joilla on alhaisempi koulutustaso, ovat suuremmassa vaarassa sairastua muistisairauteen. Mihin väite perustuu neurologian erikoislääkäri, professori Timo Erkinjuntti ?
– Monissa tutkimuksissa on todettu, että koulutetut ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota terveyteensä ja ovat tietoisempia seikoista, jotka siihen vaikuttavat. Eli koulutetut tekevät terveellisempiä elämänvalintoja. Koulutetun ihmisen aivot ovat myös harjaantuneet ratkaisemaan ongelmia paremmin, heillä on paremmat tiedonkäsittelytaidot. Lisäksi harjaantuminen tehostaa hermoverkkojen toimintaa ja niiden uusiutumiskykyä.
2. Eikö se ole kuitenkin aika elitistinen rajaus, että vähemmän koulutetut käyttävät aivojaan vähemmän?
– Ei. On olemassa myös koulutettuja ihmisiä, jotka ovat sivistymättömiä. Ei kouluttamattomuus estä hankkimasta sivistystä ja tukemasta sillä aivoterveyttä.
3. Aivotkin ovat lihas, miten niitä voisi treenata?
– Jokaisen kannattaa valita mieleisensä tapa, joka virkistää mieltä. Se voi olla ystävien tapaamista, teatteria tai hyvän kirjan lukemista. Päivittäisellä monipuolisella arkiliikunnalla on myös tärkeä aivoja virkistävä merkitys.
4. Vähentääkö ahkera ristikojen täyttäminen riskiä sairastua muistisairauteen?
– Ristikot toki ovat yksi henkistä vireyttä ylläpitävä harraste, jossa käytetään paremmin vakiintunutta asiatietomuistia. Esimerkiksi Sudoku on parempi, koska se vaatii vireää työ- ja tapahtumamuistia.
5. Joskus on väitetty, että ympäristömyrkyt voisivat aiheuttaa Alzheimerin tautia. Onko tämä totta?
– Ei pidä paikkaansa. Tutkimuksissa sellaista ei ole havaittu. Varmaankin monien pettymykseksi. Ihmisillä kun on tapana hakea syitä ympäriltään eikä seikoista, miten omilla valinnoillaan voisi asiaan vaikuttaa.
6. Kenellä on suurin riski sairastua muistisairauteen?
– Suomalainen muistisairauksien riskimittari kertoo: vähän koulutettu, yli viisikymppinen mies, jolla on kohonnut verenpaine (korkeampi arvo yli 140), kohonnut kolesteroli (yli 6.5) ja ylipainoa (lanteilla yli 100 cm) ja joka on liikunnallisesti sohvaperuna. Hänen elinaikainen muistisairauden riskinsä on peräti 20 prosenttia.
7. Mikö on yleisin ikä sairastua Alzheimerin tautiin?
– Yleisin ikä sairastua on 75–80 vuotta, mutta sitä on todettu nelikymppisilläkin. Työikäisistä Alzheimerin tautia tai muistisairautta sairastaa tällä hetkellä noin 7 000–10 000.
– Jopa 50 prosenttia Alzheimeriin sairastuneista ei ole saanut diagnoosia, ja 75 prosenttia sairastuneista ei saa asianmukaista oireenmukaista lääkehoitoa. Edelleen tauti tunnistetaan usein liian myöhään, ja diagnoosinkin saanut potilas ei ole osana ehyttä hoitoketjua.
Studio55.fi/Piritta Palokangas