Nyrkkeilijä Jonna Hakkaraisen häirintä, Mika Lehtimäen ero olympiakomitean johtopaikalta ja tapaus Anni Vuohijoki, naisten jalkapallomaajoukkueen päävalmentajan Anne Signeulin toimintatavoista noussut kohu.
Helsingin Urheilukadulla Bolt-areenan keinonurmella HJK:n nuoret harjoittelevat intensiivisesti. A-katsomossa kaksi naisten edustusjoukkueen pelaajaa, Katarina Naumanen ja Mimmi Nurmela ovat siviilivaatteissa.
Viime vuosina urheilijat ovat alkaneet puhua avoimesti urheilumaailman ongelmista. Naumanen ja Nurmela ovat tästä esimerkki. Haastattelua ei ollut vaikea saada.
– Urheilusta on tullut paljon kohuja ja uutisotsikoita ja uutisia. Toivoisin, että tämä edistäisi avointa kulttuuria sen sijaan, että urheilijat pelkäävät imagoaan. On positiivista, että asioista puhutaan. Eihän dopingkohujakaan ollut ennen doping-valvontaa. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskeskustelu vaativat, että ongelmat tulevat ilmi ja niitä käsitellään, sanoo kauppatieteitä opiskellut Naumanen MTV Uutisille.
Pukukoppi henkisesti kunnossa
HJK:n naisten niin sanottu pukukoppi on kunnossa. Joukkueessa ongelmista voidaan puhua avoimesti ja toisiaan kunnioittaen, vakuuttaa Nurmela.
– Meillä pelaajat aika lailla rakentavat sen keskenään, totta kai staffi (joukkueen muu henkilöstö) on siinä mukana, mutta pääsemme vaikuttamaan tosi vahvasti siihen. Pyrimme tekemään joukkueesta sen hetkisten pelaajien näköisen.
Joukkueen valmentaja on mies, Jonne Kunnas. Naumaselle ja Nurmelalle valmentajan sukupuoli ei ole määräävä tekijä, vaan osaaminen ja persoonallisuus.