Kolmekymppinen Jere alkoi käyttää huumeita jo yläasteikäisenä. Käyttäjästä tie vei myyjäksi, ja myyjänä hän kohtasi huumemaailman väkivaltaisen puolen. Nyt hän kertoo, millaista huumeiden käyttäjän ja myyjän elämä on Rovaniemellä.
Nuori mies istahtaa rovaniemeläisen hotellin aulaan. Silmät ovat kirkkaat, niistä näkyy uusi elämä. Heti aluksi hän varmistaa, että voihan artikkelin kirjoittaa anonyymisti – paikalliset piirit ovat niin pienet, eikä hän halua enää vaikeuksiin.
Tässä artikkelissa kutsumme häntä Jereksi.
Jerellä on takana kuusitoista huumeiden sumentamaa vuotta. Osa ajasta on enemmän hämärän peitossa, osan hän muistaa paremmin. Nyt hän on ollut kuivilla jo lähes kaksi vuotta.
Kun Jereltä kysyy, miksi hänestä tuli huumeiden käyttäjä ja myyjä, vastausta saa odottaa. Syitä on monia, mutta ei yhtä selkeää.
– Sanotaan nyt, että ehkä se oli sekoitus huonoa onnea ja elämäntaitoja.
Vaikka Jeren lapsuus oli lama-ajan sävyttämä, hän kuvailee sitä suhteellisen onnelliseksi. Kun velat alkoivat kasaantua, isän alkoholismi syveni. Perheen sisäiset tragediat kasaantuivat ja nuoren pojan elämä alkoi luisua väärille raiteille.
9. luokalla Jere kokeili ensimmäisen kerran kannabista. Hän asui tuolloin kotona, ja oli löytänyt New age - ja hippifilosofiaa noudattavan yhteisön, jossa käytettiin myös huumeita.
– Mulla oli jo silloin sellainen mindset, että huumeet ovat mun juttu. Se kävi selväksi heti.
5:21
MTV Rovaniemen yössä: "Tavalliset" teinit myyvät huumeita, velkoja peritään rajuin keinoin
Jere kuvailee yhteisöä elämänmyönteiseksi. Päihteet kuitenkin olivat kiinteä osa kulttuuria. Hän ei osaa kuvailla, miksi huumeet tuntuivat heti omalta.
– Luulin löytäneeni jotain erilaista ja ehkä halusin jotenkin erottua joukosta.
"Ajauduin erilaisille sivustoille"
Jere vietti yläasteikäisenä paljon aikaa yksin, eivätkä vanhemmat heti huomanneet huumekokeiluja. Netistä hän löysi huumemyönteistä seuraa.
– Ajauduin erilaisille sivustoille, joista imin ja sain vaikutteita.
– Siihen aikaan ei hankittu netistä huumeita niin kuin nyt. Se oli pelkkää keskustelua, sellaista huumeita ihannoivaa meininkiä.
Jere ei saanut kannabiksesta tarpeeksi, ja siirtyi pian kovempiin huumeisiin. 18-ikävuoden paikkeilla käytössä olivat opiaatit ja muut lääkeaineet.
Tuolloin vanhemmatkin olivat jo huomanneet huumeiden käytön, mutta eivät jaksaneet pakottaa poikaa oikeille raiteille. Omia huolia oli niin paljon.
Varsinkin käytön alkuaikoina huumeiden hankkiminen ei ollut helppoa.
– Kannabista sai etsiä, niin kuin muitakin aineita. En tiedä, että koituiko se jopa kuoleman varjelukseksi, että elettiin niin pohjoisessa.
Rovaniemellä poliisi on ollut huolissaan yhä nuorempien osallistumisesta huumebisnekseen. Jere näkee myös muutoksen. Huumeita on aiempaa helpompi saada, ja nuoret ovat myynnissä mukana.
Kerran Jere oli menossa McDonaldsiin, kun häntä luultiin huumekauppiaaksi. Hän ei tuntenut ostajaa, joka oli sopinut netin välityksellä kaupastaan.
– Olin Mäkkärin parkkipaikalla, kun eräs henkilö luuli, että olemme myyjiä. Asiakas oli siinä odottelemassa ja valmis ostamaan kukkapussin.
Tuolloin Jere oli jo lopettanut huumeiden käytön.
20 huumeille menetettyä tuttavaa
Parikymppisenä Jere alkoi myydä huumeita rahoittaakseen käyttöään. Jo käyttäjänä hän oli tottunut kusettamiseen, mutta nyt mukaan tulivat kovemmat keinot ja väkivalta. Hän on hakannut ja toisaalta tullut hakatuksi. Poliisin kanssa hän on ollut monesti tekemisissä.
– Olen joutunut pelkäämään henkeni puolesta ja joutunut monta kertaa pahoinpidellyksi.
Poliisin mukaan huumekauppaan liittyvä väkivalta on raaistunut Rovaniemellä entisestään. Jos aiemmin se liitettiin kovempien huumeiden, kuten amfetamiinin kauppaan, nyt väkivaltatapauksia on myös miedompien huumeiden kohdalla.
– Mun aikana ei kovin helposti saanut turpaan mistään kukkapussista, mutta jos toimija oli kovempien huumeiden käyttäjä, niin kyllä silloin saattoi tulla pataan.
8:05MTV Uutiset haastatteli nuoria Helsingin yössä: "Tästä on tulossa Amerikka"
Kun huumeannokset ja rahamäärät kasvoivat, samaan aikaan väkivalta lisääntyi. Yhtenä päivänä Jere yritti laskea huumeiden vuoksi menehtyneitä tuttaviaan – hän pääsi pariin kymmeneen
Kovat suonensisäiset huumeet veivät Jeren terveyden ja vaikuttivat mielenterveyteen. Jere alkoi pelätä myös omaa kuolemaansa.
Välit kavereihin poikki, muutto toiselle paikkakunnalle
Hakiessaan hoitoa Jere oli lähes toimintakyvytön ja itsetuhoinen. Hän tajusi, että vaihtoehtona oli joko kuolema tai hoitoon meneminen. Välit entisiin huumekavereihin oli pakko katkaista.
Jere muutti toisella paikkakunnalla sijaitsevaan päihdekuntoutuskeskukseen asumaan. Siellä hän asui reilut kolme vuotta.
– Sen voisi kiteyttää niin, että se oli turvallinen paikka. Siellä autettiin aivan kaikessa, nukkumisessa, syömisessä ja juomisessa. Piti opetella kaikki elämän perustaidot uudelleen.
Jere oli korvaushoidossa kahdeksan vuotta. Korvaushoito on opioidiriippuvaisille tarkoitettu hoito, jossa riippuvuutta hoidetaan lääkevalmisteella. Korvaushoito jakaa mielipiteitä, mutta Jeren se pelasti.
– Korvaushoidossa olin paljon paremmin avun piirissä, kun kävin joka päivä hakemassa lääkkeen. Se saattoi pitää minut hengissä.
Huumeiden tilalle kuntoilu ja vertaistukiryhmät
Kun Jere palasi Rovaniemelle, yksi entisistä käyttökavereista ehdotti hänelle AA- ja NA-ryhmiin osallistumista. Ystävä oli päässyt irti huumeista vertaistuen avulla.
Nyt Jere käy aktiivisesti keskustelemassa vertaisten kanssa. Siitä on ollut suuri apu.
– En pelkää retkahtamista. Uskon vahvasti, kun käyn AA:ssa ja NA:ssa, niin en retkahda.
Jere ei enää ajattele huumeita päivittäin, mutta stressaavissa tilanteissa helpotusta tekisi mieli hakea rikolliselta polulta.
– Kun tulee hankala tunne, niin tietää, että jos vetäisi fixit, olo helpottuisi heti. Se on nyt siitä poisoppimista.
Jere yrittää käsitellä tunteitaan käymällä salilla ja lenkillä.
– Addiktio on muuttanut muotoaan. Nyt olen siirtynyt haitattomampiin muotoihin.
Jeren jättäessä huumeet hän laittoi välit poikki entisiin huumekavereihin. Nyt heidän kohtaamisensa ei enää horjuta Jeren raittiutta. Itse asiassa hän haluaa olla esimerkkinä, että syvästäkin koukusta voi päästä kiinni tavalliseen elämään.
Unelmana aivan tavallinen arki
Olisiko joku jossain vaiheessa voinut puuttua, tulla väliin ja auttaa?
Siihenkään Jere ei osaa vastata yksiselitteisesti. Ehkä joku todella olisi voinut huomata perhehuolet ja yksinäisen nuoren, mutta toisaalta tämä oli hänen kivinen polkunsa.
– Kymmenen vuotta sitten ei ollut saatavilla kaikkia palveluja, mitä tänä päivänä. Niistä olisi voinut olla hyötyä.
Kun nuorena Jere viehättyi huumeista ja niihin liittyvästä jännityksestä, nyt hän unelmoi tasapainoisesta ja normaalista elämästä.
– Olisi hienoa, jos saisin ammatin hankittua ja olisin vielä yhteiskunnalle tuottava kansalainen.
